75
88
lyttävän mahdollisuuden muistella tiehankkeen vaiheita
ja tapoja, joilla seurakin sitä edisti.
Noin 70 kilometriä pitkä Lahti–Järvenpää-moottoritien
kokonaiskustannukset olivat 235 miljoonaa euroa.
Rakennuskustannukset alittivat budjetin ja tie valmistui
vuoden etuajassa. Se avattiin liikenteelle elokuussa 1999.
Tuolloin sitä käytti keskimäärin 14 000 ajoneuvoa vuo-
rokaudessa ja kun tieosuus elokuussa 2012 luovutet-
tiin tielaitokselle, oli vuorokautinen liikennemäärä yli
25 000 ajoneuvoa.
Lobbaus moottoritien puolesta oli Teollisuusseuralle
hyvin myönteinen kokemus. Se sai arvovallallaan Lahden
seudun elinkeinoelämän näkemykset päättäjien tietoisuuteen
ja seuran puoleen käännyttiin aina, kun näitä
näkemyksiä haluttiin. Moottoritiehanke rohkaisi seuraa
ottamaan aktiivisesti kantaa myös tuleviin infrastruktuuriratkaisuihin
Lahdessa.
Kerava–Lahti-oikorata
Teollisuusseuran hallitus kävi 22.9.1997 tervehdyskäynnillä
maaherra Tuula Linnainmaan luona. Hallitus halusi
kiittää hänen aiempaa toimintaansa liikenneministerinä,
jolla oli ratkaiseva merkitys Lahden moottoritien
aikaansaamisessa. Vierailun yhteydessä maaherralle ker-
rottiin, että seura oli ottanut toimintansa uudeksi lähi-
ajan päälinjaksi toisen liikenneyhteysasian, Kerava– Lah-
ti-oikoradan.
Kuukautta myöhemmin seuran edustajat kävivät Lah-
den kaupungin teknisen johtajan Timo Ahosen luona
kuulemassa rataprojektin tilanteesta. Tapaamisessa oli
mukana myös projektin asiamies, liikenneinsinööri Pertti
Punkamaa. Seuran pöytäkirjojen niukat merkinnät
eivät kerro, mitä Ahonen ja Punkamaa asiasta kertoivat,
mutta silloin oli jo valmistunut selvitys radan ympäristövaikutuksista
ja yleissuunnitelma oli tekeillä.
Kerava–Lahti-oikorata toteutui hankkeen luonteen
huomioon ottaen yllättävän nopeasti. Liikenneministeriö
asetti marraskuussa 1990 työryhmän selvittämään Hel-
singistä itään suuntautuvia ratayhteyksiä. Itäradat-tar-
veselvitys valmistui kesäkuussa 1992. Selvityksessä tutkittiin
neljää vaihtoehtoa: olemassa olevan rataverkon parantamista,
Helsinki–Lahti–Mikkeli-ratalinjausta, täy-
sin uutta rataa Kouvolaan ja samoin uutta ratayhteyttä
Kotkan kautta Luumäelle.
Liikenneministeriö päätyi Helsinki–Lahti–Mikkeli
-rataan, josta ensin toteutettaisiin Kerava–Lahti-oikorata.
Sen jälkeen Pietarin-radan kunnostaminen niin, että
se mahdollisti nopeammat junayhteydet. Lahti–Mikkeli
-osuus jätettiin odottamaan parempaa tulevaisuutta.
Oikorata ei vaatinut niin voimakasta puolesta puhumista
kuin moottoritie, mutta tarvittaessa Teollisuusseuran
edustajatkin osallistuivat keskusteluun. Kesäkuussa
1998 Mäntsälässä pidettiin oikorata-seminaari,
johon osallistuivat myös seuran puheenjohtaja Harald
Relander, sihteeri Heikki Simola ja hallituksen jäsen
Markku Ahtela. Viime mainittu käytti tilaisuudessaTeol-