75
44
Seuran vuosikokouksessa 2010 hallitus valtuutettiin
tutkimaan kiinteistön ja tontin markkinahintaa ja mahdollisia
ostajia. Kaupantekoa valmistelemaan nimettiin
työryhmä Jouko Kemppi, Jarmo Rytilahti ja Hannu Katajamäki.
Alustavien selvitysten jälkeen päätettiin, ettei
kiinteistöä ja tonttia myydä alle viidellä miljoonalla eurolla.
Helmikuussa 2011 taloudelliseksi neuvonantajaksi
palkattiin Advium Corporate Finland Oy, joka sai tehtäväkseen
etsiä potentiaalisia ostajaehdokkaita, valmistaa
myyntimateriaali ja hoitaa mahdollisen myyntitapahtu-
man käytännönjärjestelyt. Keväällä 2011 tehdyllä myyn-
tiesitteellä lähestyttiin noin 20 kotimaista ja 20 ulkomaista
kiinteistösijoittajaa.
Myyntihanke eteni ripeästi ja vahvimmaksi ostajaeh-
dokkaaksi nousi Osuuskauppa Hämeenmaa, jonka kanssa
päästiin varsinaiseen kaupantekoon kesällä 2011. Teol-
lisuusseura päätti asiasta yleisessä kokouksessaan 29. elokuuta
2011. Siellä puheenjohtaja Vesa Luhtanen selvitti
Teollisuusseuran tontin ja Lahden Seurahuoneen Kiinteistö
Oy:n osakkeiden myyntiä ja totesi, että seuran
hallitus esittää yksimielisesti näiden myyntiä seitsemällä
miljoonalla eurolla. Asiasta keskusteltaessa tuli esille myös
tiettyä varovaisuutta ja huomautettiin päätöksen lopul-
lisuudesta, mutta lopulta yleinen kokous hyväksyi hal-
lituksen esityksen yksimielisesti. Päätöksellä Hämeen-
maan Kiinteistö Oy:lle myytiin seuran omistama tontti
1 360 000 eurolla ja Lahden Seurahuoneen Kiinteistö
Oy:n koko osakekanta 5 640 000 eurolla. Hämeenmaan
puolelta kaupanteossa oli mukana toimitusjohtaja Taavi
Heikkilä, SOK:n nykyinen pääjohtaja.
Toteutuneeseen kiinteistökauppaan olivat sekä ostaja
että myyjä tyytyväisiä. Teollisuusseura tavoitteena oli
löytää Seurahuoneella sellainen uusi omistaja, jonka
saattoi olettaa ylläpitävän hotelliravintolaa sen perinteisellä
tasokkuudella. Lisäksi seura halusi varmistaa, että
se saattoi edelleen pitää Seurahuonetta ”kotipesänään”.
Tämä oli tärkeää myös Hämeenmaalle. Lisäksi se oli heti
valmis laajoihin investointeihin Seurahuoneella, joka näi-
den jälkeen nousi uuteen kukoistukseen.
Kaupan jälkeen Teollisuusseura oli aivan uudessa tilanteessa.
Ensimmäistä kertaa historiansa aikana sillä ei
ollut mitään liiketoimintaa. Hallitus oli tähän varautunut
ja esitti seuralle uutta rakenne- ja toimintamallia. Sen
keskeinen osa oli, että seura perustaa säätiön hallinnoimaan
osaa kauppasummasta, noin 2,0–2,5 miljoonaa
euroa. Säätiön kautta hoidettaisiin kaikki alueen kehittämiseen
kohdentuvat lahjoitukset. Säätiön hallituksen
valitsisi valtuuskunta, jossa on vain teollisuusseuran jäsenyritysten
edustajia. Näin varmistettaisiin säätiön jatkuvuus
osana Lahden Teollisuusseuraa.
Uusi varallisuus mahdollisti myös osa-aikaisen toi-
minnanjohtajan palkkauksen. Toiminnanjohtajan tuli
olla aktiivinen seuran toiminnan kehittämisessä, jäsenis-
tölle tiedottamisessa, sidosryhmien kontaktien pitämisessä
sekä edustaa Lahden Teollisuusseuran kantaa Lahden
alueen kehittämisessä. Toiminnanjohtajalle siirtyivät
myös seuran sihteerin tehtävät.