75
1990-luvun alun lamavuosina Teollisuusseuran jäsenaktiivisuus
kehittyi huolestuttavaan suuntaan. Seuran
tilaisuuksissa oli havaittavissa lisääntyvää ”ukkoutumista”.
Seuran hallitus huomasi, että se joutui enenevässä
määrin kilpailemaan elinkeinoelämän johtotehtävissä
toimivan ”nuoren polven” ajasta ja mielenkiinnosta.
Keskustelu seuran tilasta ja tulevaisuudesta lisääntyi
vuosikymmenen loppua kohden. Keväällä 1997 seuran
puheenjohtaja Harald Relander korosti hallituksen kokouksen
avaussanoissaan kolmen kirjaimen L–T–S merkitystä.
L=läsnäolo seuran järjestämissä tilaisuuksissa,
T=Teollisuusseuran profiilin korottaminen ja S=seuran
mahdollinen kannanilmaisu Lahden ja sen lähiympäristön
asioissa.
Teollisuusseura käynnisti 2000-luvun alussa oman
toimintansa strategisen suunnittelun. Edellisellä vuosikymmenellä
oli huolestuttu jäsenistön aktiivisuudesta
ja seuran tilaisuuksiin osallistuvien ikärakenteesta. Seuran
hallitus ryhtyi tarmokkaasti etsimään keinoja, joilla
toiminta saataisiin myös nuorempaa yritysjohtopolvea
houkuttelevaksi.
Huhtikuussa 2000 seuran hallitus käsitteli seuraavien
kolmen vuoden strategiaan liittyviä kysymyksiä. Keskustelussa
puheenvuorot keskittyivät lähinnä kysymyksiin
mitkä asiat ovat jäsenille tärkeitä ja millainen on
seuran julkinen status. Niistä todettiin ensinnäkin, että
Teollisuusseura on lahtelaisten järjestöjen yläpuolella ja
sen arvotaustat ovat kunnossa. Seura koettiin tarvittaessa
eri asioita liikkeelle panevana voimana. Tähän liittyen
48
Harald Relander (1946–2016) oli Teollisuusseuran
puheenjohtaja vuodet 1997–1999. Hän oli aktiivinen
seuran jäsen ja sen toiminnan merkittävä kehittäjä.