115
TEOLLISUUSSEURA MAHDOLLISTAJANA
nasta (18.11.2013). Saarela toteaa arviossaan, että Muo-
toilusäätiöstä on ”nopeasti kehittynyt vaikuttava toimija
suomalaiseen muotoilukenttään. Säätiö ei lähde toiminnassaan
yleisestä muotoilun promootiotoiminnasta,
vaan se on rakentanut toimintansa yrityslähtöisesti
ja yritysten tarpeita kuunnellen. Tähän toimintamalliin
perustuu myös säätiön toiminnan vaikuttavuus.”
Saarela oli huomannut, että Muotoilusäätiön toiminnan
vaikuttavuus ”perustuu pitkälti aktiiviseen kontak-
tointiin. Säätiön edustajat ovat lähestyneet suoraan yrityksiä,
joiden tuotannolle muotoilu tuottaa suoran lisä-
arvon. Tämän tyyppinen toiminta on saanut hyvin
myönteisen palautteen yritysten taholta. Säätiö ei kuitenkaan
tee suoraan muotoilutoimeksiantoja, vaan varsinaisen
muotoilutyön saavat tehtäväkseen alan muotoilutoimistot
(…) Säätiön toiminnan näkyvä osa on myös
”klinikkatoiminta”, joka on tuonut yhteen sekä yrityksiä
että muotoilutoimistoja.” Kaiken kaikkiaan Muotoilusäätiö
oli Saarelan mielestä ”kyennyt lyhyessä ajassa
luomaan kustannustehokkaan ja vaikuttavan toimintamallin
yritysten tuotekehityksen tueksi. Tuloksena on
ollut muotoilun käytön vahvistuminen, uudet tuotteet
ja tuotannolliset ratkaisut sekä muotoilutoimistojen ja
yritysten väliset kestävät yhteistyösuhteet.”
Pekka Saarelan huomiot kertoivat Suomen Muotoilusäätiön
toiminnan käynnistyneen hyvin pitkälle niin
kuin Teollisuusseuran piirissä sen toivottiinkin käynnistyvän.
Säätiön ensimmäisinä toimintavuosina sen hallituksen
puheenjohtajana toimi Vesa Luhtanen, joka
edusti siellä Teollisuusseuraa ja välitti sen ajatuksia säätiön
toiminnasta vastaaville.
Suomen Muotoilusäätiön toiminta-ajatukseen kuuluu
keskeisesti yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Tärkeitä
yhteistyökumppaneita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut,
yritykset ja muotoilutoimistot. Toimivilla suhteilla
tutkimus- ja oppilaitoksiin säätiö pääsee käsiksi
uusimpaan tietoon. Vesa Luhtanen painotti myös sitä,
että säätiö voi osaltaan tukea ja vahvistaa korkeatasoisen
muotoiluopetuksen säilymistä Lahdessa.
Saarela päätti arvionsa toteamukseen, että Suomen
Muotoilusäätiö oli muutamassa vuodessa kehittynyt ak-
tiiviseksi muotoilun käytön edistäjäksi. ”Säätiöllä on oma
selkeä roolinsa muotoilutoimijoiden joukossa. Säätiö
on luonut toimintamallin, jossa se verkottaa muotoilun
arvoketjuun liittyvät eri tahot vaikuttavaksi ja tulokselliseksi
kokonaisuudeksi. Säätiön toiminta kohdentuu
vahvasti pk-sektorin toimijoihin. Näiden kohdalla säätiön
toiminta on ollut kiistattoman tuloksellista.”
Arvion kirjoittamishetkellä palvelumuotoilu ei vielä
ollut Muotoilusäätiön toiminnassa näkyvästi esillä. Saarela
ehdottikin, että siihen liittyvät tulisi säätiön myös
selvittää. ”Palvelumuotoilulla voi olla merkittävä rooli
julkisen palvelutuotannon uudelleen jäsentämisessä.”