75
58
todellista tilannetta vai tulisiko se muuttaa? Kysymys
synnytti muutamia muutosehdotuksia, kuten esimerkiksi
Lahti Business Forum, Elinkeinoelämä Lahti ry,
Lahden Kauppa & Teollisuus ry, Lahden Teollisuus- ja
Yritysklubi sekä Lahden Liike-elämä ry. Vaihtoehtoiset
nimiehdotukset eivät vakuuttaneet ja nimen säilyttämisellä
ennallaan oli vahva kannatus. Palautteessa korostettiin,
ettei hyvää suomenkielistä nimeä pidä ehdoin
tahdoin muuttaa. Lahden Teollisuusseura ry. on seuran
nimenä edelleen ajankohtainen, perinteinen ja arvokas.
Niin arvokas kuin jäsenet siitä tekevät.
Seuran uusissa toimintalinjauksissa korostui halu vaikuttaa
elinkeinoelämälle keskeisissä kysymyksissä. Tämä
pyrkimys johti pohdintaan mihin, milloin ja miten seura
käyttää arvovaltaansa.
Vuonna 2015 seuran vaikuttamiskeinoja pohtinut
työryhmä linjasi vaikuttamisperiaatteet. Työryhmä tote-
si, että vaikuttaminen on osa Teollisuusseuran profiloitumista
ja siinä tulee aina olla elinkeinoelämän näkökulma.
Vaikuttamisen ja mielipiteen ilmaisut seura painottaa
Lahteen. Valtakunnallisiin asioihin otetaan kantaa
silloin, kun niillä on vaikutusta alueelliseen kehittymiseen.
Vaikuttamisen kunnianhimoisena tarkoituksena on
luoda Lahden työssäkäyntialueesta ja etenkin Lahdesta
Suomen paras paikka harjoittaa elinkeinotoimintaa. Teol-
lisuusseuran imagon on vakuutettava lahtelaiset siitä,
että kaupungissa on aktiivinen ja yhteisistä asioista välittävä
elinkeinoelämä.
Työryhmä rajasi vaikuttamiskohteet seuraaville alueil-
le: Lahden alueen kiinnostavuuden lisääminen, koulu-
tusasiat, maankäyttö ja kaavoitus, työvoiman liikkuvuuden
esteiden poistaminen, elinkeinoelämän vaikutus-
mahdollisuudet kunnallisessa päätöksenteossa sekä julkisen
hallinnon haasteet yritystoiminnalle. Aiherajausta
pidettiin tarpeellisena, jottei seurasta tulisi ns. kommenttiautomaattia
mihin tahansa ”koirapuistoasiaan”.
Vuoden 2015 sääntömuutoksen jälkeen uudet A-jäsenet
saivat liittymismaksun maksettuaan lähettää kaksi
edustajaansa seuran kokouksiin ja tilaisuuksiin. Ennen
sääntömuutosta A-jäseniksi hyväksytyt saivat aiemmin
myönnettyjen jäsenosuuksien lisäksi vielä yhden työntekijänsä
seuran toimintaan. A-jäsenen perusmaksu pois-
tettiin ja tilalle tuli vuosijäsenmaksu. Seuran hallitus
hyväksyy sekä A- että henkilöjäsenyydet. Vuoden 2015
lopussa A-jäseniä oli 60, jotka voivat asettaa 332 edustajaa.
Henkilöjäseniä oli 55. Sääntömuutoksen jälkeen
seuraan on tullut vuosittain 2–3 uutta jäsentä ja 1–2
eroaa.
Vuoden 2016 jäsenkyselyssä olivat kaksi vuotta aiem-
min ilmenneet epäilyt seuran merkityksestä hälvenemäs-
sä. Uudet toimintalinjaukset saivat hyvän palautteen
kyselyssä, johon tosin osallistui vain neljäsosa jäsenistös-
tä. Erityisesti arvostettiin seuran tarjoamia verkostoitumismahdollisuuksia
ja osaamisen kehittämistä. Lisäksi
koettiin tärkeäksi koulutusasioiden seuranta ja niihin
vaikuttaminen. Viihdetilaisuuksien tarjontaa pidettiin
tyydyttävänä, mutta ei kokonaisuuden kannalta olennai-
sena.