8 Pro terveys
TARJA MYLLÄRINEN
YTM, Sote-muutosjohtaja,
Kuntaliitto
LÄHTEET
Laki hyvinvointialueesta 611/2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210611
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612
Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja
sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 616/2021.
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210616
kulttuuritoimi, huolehdittava kunnan elinvoimasta ja
välttämättömistä investoinneista.
Rahoituksen leikkaamisen lisäksi kunnilta siirretään
korvauksetta kunnan järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon
sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain
omaisuus hyvinvointialueelle samoin kuin kuntia sitovat
soten ja pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset
ja vastuut.
Uudet vaalit
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa
luodaan täysin uusi, julkisoikeudellinen toimija,
itsehallinnollinen hyvinvointialue. Itsehallinnon
periaatteisiin kuuluvat vaalit, verotusoikeus ja asukkaiden
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Hyvinvointialueella
järjestetään vaalit, joissa valitaan aluevaltuutetut
päättämään mm. hyvinvointialuestrategiasta,
hallintosäännöstä ja talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
Asukkaat voivat osallistua aluevaaleissa äänestämisen
lisäksi myös muulla tavoin, kuten osallistumalla
keskustelu- ja kuulemistilaisuuksiin ja asukasraateihin.
Hyvinvointialueen itsehallinto on kuntien itsehallintoa
kapeampaa. Niillä ei ainakaan tässä vaiheessa ole
verotusoikeutta eikä niin sanottua yleistä toimialaa eli
mahdollisuutta ottaa tehtäviä hoitaakseen. Hyvinvointialueiden
tehtävät on rajattu tarkkaan lailla ja niihin
tulee rahoitus suoraan valtiolta.
Hyvinvointialuevaalit järjestetään 23. tammikuuta
2022 ja niissä valitaan aluevaltuutetut ensimmäiselle,
normaalia lyhemmälle 2-vuotiskaudelle. Vuodesta 2025
alkaen hyvinvointialuevaalit ja kuntavaalit pidetään samaan
aikaan.
Muutos huolettaa
Muutos herättää aina monenlaisia huolia. Sosiaali- ja
terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus herättää
asukkaiden huolen lähipalvelujen säilymisestä ja palvelujen
saatavuudesta. Palveluja on saatavissa, mutta ne
muuttuvat: osa sähköisiksi, osa kotiin tuotaviksi, osa
liikkuviksi, osa uusien ammattilaisten antamiksi, osa
suurempiin kokonaisuuksiin kootuiksi. Mahdollisuuksia
on monia.
Henkilöstön yleisimmät huolet liittyvät riittävän
tiedon saamiseen muutoksesta ja siihen, mikä on oma
asema muutoksessa. Säilyykö tuttu työyhteisöni, millaisia
ovat uudet esihenkilöt, millaisiksi työskentelytavat
muuttuvat? Jatkuva viestintä muutoksen etenemisestä
on onnistuneen muutoksen välttämätön edellytys.
Kunnat kantavat huolta hyvinvointialueiden ja kuntien
tulevasta yhteistyöstä ja työnjaosta. Kun sosiaali
ja terveyspalvelut siirtyvät toiseen organisaatioon,
organisaatioiden rajoille syntyy yhdyspintoja, joiden
hoitamiseksi kuntien ja hyvinvointialueiden on luotava
uudenlaiset yhteistyön rakenteet. Tärkeimmät yhdyspinnat
ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä,
varhaiskasvatuksen, koulun sekä hyvinvointialueen yhteistyössä.
On kokoonnuttava yhteiseen pöytään ja neuvoteltava
silloin, kun yhteistyön tarvetta nousee.
Uudistuksen toimeenpano on alueilla käynnissä.
Aikaa Suomen historian suurimman hallinnollisen
muutoksen valmisteluun on vuosi. Hyvinvointialueiden
valmistelijoita huolestuttaa valtava työmäärä, liian vähäinen
valmisteluresurssi ja aikataulun kireys. Uudistuksessa
ei saa epäonnistua. Hoidon ja palvelun jatkuvuus
on pystyttävä turvaamaan ja priorisoitava kaikkein
kriittisin tekeminen niin, että tämä varmistetaan.
Ohjelma sote-henkilöstön riittävyydelle alkaa
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää poikkihallinnollisen ohjelman
sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden
turvaamiseksi. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja
sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattamiseen.
– Pula sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on suomalaisen
yhteiskunnan suurimpia haasteita. Odotan asetettavalta työryhmältä
nopealla aikataululla ehdotuksia työvoimatilanteen parantamiseksi,
toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Aluksi tuotetaan tilannekuva ja ennusteet työvoimatarpeesta.
Ohjelmassa etsitään konkreettisia ratkaisuja työpaikkojen ja
työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi. Ohjelmalla halutaan
vaikuttaa työn veto- ja pitovoimatekijöihin. Lisäksi halutaan
kehittää johtamis- ja yhteistyörakenteita. Samalla selvitetään
työperäisen maahanmuuton malleja.
Poikkihallinnolliseen työryhmään valitaan ministeriöiden ja
keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustus.
/20210611
/20210612
/20210616
