Määritelmiä
BRUTTOKANSANTUOTE (BKT),
markkinahintaan
on kotimaisten tuotantoyksiköiden
tuotantotoiminnan lopputulos.
Se voidaan määritellä kolmella tavalla:
institutionaalisten
sektoreiden tai eri toimialojen
bruttoarvonlisäysten summana
lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä
tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten
yksiköiden tavaroiden ja palveluiden
loppukäytön summana (kulutus,
pääoman bruttomuodostus, vienti miinus
tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset,
tuotanto- ja tuontiverot miinus
tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja
sekatulo, brutto).
KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TULO on
kansantalouden tilinpidossa juoksevien
tulojen tasapainoerä tulojen uudelleenjaon
Pro terveys 13
tilillä. Se saadaan sektoreittain
lisäämällä ensituloon saadut tulonsiirrot
ja vähentämällä kaikki maksettavat tulonsiirrot.
Se voidaan käyttää kulutukseen
tai säästää. Oikaistu käytettävissä oleva
tulo on vastaava erä luontoismuotoisten
tulojen uudelleenjaon tilillä.
PALKATON KOTITYÖ tarkoittaa
kotitalouksien itselleen tuottamia palveluita
(esimerkiksi siivous, ruoanlaitto,
pyykinpesu ja lastenhoito).
160,0
150,0
140,0
130,0
120,0
110,0
100,0
90,0
erilaista, erityisesti Suomen kaltaisessa
sosiaaliturvaa tarjoavassa hyvinvointiyhteiskunnassa.
Vuosittaisia muutoksia näiden
lukujen osalta tarkastellaan yleensä
niin kutsutusti reaalisena, eli niin, että
mahdollisten hinnanmuutosten vaikutukset
on poistettu.
Makrotilastona eli kokonaisuuksia
kuvaavana tilastona kansantalouden tilinpito
tarjoaa tietoa vain kotitaloudet
yhteensä -tasolla, jolloin luvuista ei voi
tehdä mitään johtopäätöksiä
kotitalouksien tilanteesta
erilaisten kotitaloustyyppien
tai muiden jaottelujen perusteella.
Mikroaineistoon
eli otospohjaisiin kyselytutkimuksiin
tai rekisteriaineistoihin
perustuvissa tilastoissa
on tarkempaa tietoa
erilaisilla jaotteluilla, mutta nämä tilastot
taas katsovat asiaa aina yhdestä näkökulmasta
kerrallaan eivätkä kaikki kotitaloudet
välttämättä edes kuulu mukaan.
Parhaillaan kansainvälisesti on käynnissä
työ näiden mikro- ja makroaineistojen
yhdistämiseksi, jolloin olisi mahdollista
tutkia kotitalouksia tarkemmin vaikkapa
tulotason tai kotitaloustyypin mukaan ja
samanaikaisesti sekä tulojen, kulutuksen
että varallisuuden osalta (4).
Valtavasti kotitöitä – joiden
arvottaminen on hankalaa
Kansainvälisesti on sovittu, että palkatonta
kotityötä, eli kotitalouksien itselleen
tuottamia palveluita, kuten siivousta, ruoanlaittoa,
lastenhoitoa ja pyykinpesua, ei
lasketa mukaan BKT:hen. Merkittävin syy
tähän jo 1950-luvulla tehtyyn päätökseen
on kotityön arvottamisen hankaluus. Koska
kotitöitä tehdään kuitenkin valtavasti
kaikkialla maailmassa, ja niillä on merkittävä
rooli kotitalouksien taloudellisen
tilanteen ja hyvinvoinnin kannalta, kotityön
arvoa pyritään laskemaan erikseen.
Kotitaloustuotanto voidaan arvottaa joko
vastaavan markkinatuotannon hinnalla,
mikä olisi teoreettisesti oikeampi tapa,
mutta mihin ei ole olemassa riittävän
tarkkoja tietoja tai sitten
kustannusten summana,
mihin löytyy paremmin
lähdeaineistoja, mutta
mikä taas aliarvioi tuotannon
arvon eikä huomioi
mahdollista tuottavuuden
muutosta eli vaikkapa sitä,
että kokemuksen myötä
samat työt opitaan tekemään nopeammin
ja tehokkaammin. Vuonna 2017 julkaistu
kansainvälinen manuaali suosittelee laskemista
kustannusten kautta, ja näitä tietoja
Suomessakin tuotetaan – alun perin
ne teki Kuluttajatutkimuskeskus, nykyään
vastuu laskelmista on Tilastokeskuksella.
(5,6)
Edes käsitteenä taloudellinen hyvinvointi
ei ole yksikäsitteinen, laajemmasta
hyvinvoinnin käsitteestä puhumattakaan.
Selvää on, että yksi ainoa mittari – edes
niin, että siihen yhdistettäisiin useamman
indikaattorin tulos – ei riitä, vaan mittareita
täytyy olla useampia. Päättäjien
tehtävänä on arvottaa yksittäisten mittareiden
merkitys, erityisesti silloin, kun
ne antavat keskenään ristiriitaista tietoa
muutoksista.
TAPIO KUUSISTO
VTM, Yliaktuaari
Tilastokeskus, Taloustilastot
KATRI SOINNE
KTM, LuK, Suunnittelija
Tilastokeskus, Taloustilastot
LÄHTEET
1 Suomen virallinen tilasto. Kansantalouden tilinpito. 2021. Helsinki:
Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/vtp/index.html
2 Dasgupta P. The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review. 2021.
London: HM Treasury. www.gov.uk/official-documents
3 Stiglitz JE, Sen A, Fitoussi J. Report by the Commission on the Measurement
of Economic Performance and Social Progress. 2009. https://
ec.europa.eu/eurostat/documents/8131721/8131772/Stiglitz-Sen-
Fitoussi-Commission-report.pdf
4 Zwijnenburg J, Bournot S, Grahn D, Guidetti E. Distribution of household
income, consumption and saving in line with national accounts:
Methodology and results from the 2020 collection round. OECD Statistics
Working Papers, No. 2021/01. Paris: OECD Publishing. https://doi.
org/10.1787/615c9eec-en
5 UNECE. Guide on Valuing Unpaid Household Service Work. ECE/CES/
STAT/2017/3. https://unece.org/statistics/publications/guide-valuingunpaid
household-service-work
6 Suomen virallinen tilasto. Kotitaloustuotannon arvo. 2020. Helsinki:
Tilastokeskus. http//www.stat.fi/til/kotsa/index.html
REAALISET TIEDOT PER HENKILÖ (1990=100)
80,0
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018*
2019*
2020*
BKT Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo
”EDES KÄSITTEENÄ
TALOUDELLINEN
HYVINVOINTI EI OLE
YKSIKÄSITTEINEN,
LAAJEMMASTA HYVINVOINNIN
KÄSITTEESTÄ
PUHUMATTAKAAN.
/index.html
/official-documents
/doi
