progressiivisena tuloverona, työtulo- ja
sairausvakuutusmaksuina, kunnallisverona
ja asiakasmaksuina. Myös yksityiset
terveysvakuutukset ovat yleistyneet. Lait
säätelevät väestön mahdollisuuksia valita
palvelujen rahoittaja, järjestäjä ja tuottaja.
Tuottajien näkökulmasta on tärkeää,
kilpaillaanko asiakkaista vai järjestäjistä.
Palvelujärjestelmän tuntemus auttaa
ymmärtämään säätelyyn ja ohjaukseen
liittyviä ratkaisuja ja tulkitsemaan ne
oman organisaation näkökulmasta. Sen
lisäksi palveluiden kysyntä (asiakkaat,
rahoittaja/järjestäjät) ja tarjonta vaikuttavat
palveluiden laadun, kustannusten
ja hintakilpailun kautta organisaation
tuotanto- ja toimintaratkaisuihin.
Pro terveys 11
Palveluiden
hankkiminen/järjestäminen
Sukellus syvemmälle
terminologiaan
Tilinpäätösdokumentit usein tunnetaan,
mutta niiden sisäisiä osioita ja terminologiaa
haluttaisiin ymmärtää paremmin.
Tuloslaskelmassa yhdistyvät toimintakauden
kulut ja tuotot ja taseessa vastaavasti
mm. investoinnit ja niiden rahoitus.
Ulkoisen rahoituksen käsittelyä ja sen
liittymistä esimerkiksi kaupungin talousarvioon
kaivataan myös sote-opinnoissa.
Rahoituksen puute estää organisaatiota
kehittymästä. Se voi johtaa myös resurssien
tuhlaukseen, jos esimerkiksi koulutettu
henkilökunta ei tule hyödynnetyksi
tehokkaasti puutteellisten tilojen, tietojärjestelmien
tai laitteiden takia. Jos taas
on tarpeeksi rahoitusta, organisaatio
saattaa päästä kehittämään uutta tieteelliseltä
pohjalta tutkimukseen ja näyttöön
perustuen tai esimerkiksi asiakaskyselyyn
nojaten.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
toimintaympäristönä
Kaikissa sote-palvelujärjestelmissä pitää
ratkaista, miten rahoitus kootaan ja
kuka siitä vastaa. Rahoitus on luonteeltaan
vakuutus, useissa maissa rahoitus
kootaankin vakuutuksilla, pakollisilla tai
Kiinnostuitko?
Itä-Suomen yliopistossa on avattu
DigiCampukseen kaksi kaikille
maksutonta MOOC-kurssia, jotka on
suunnattu sosiaali- ja terveyspalveluissa
työskenteleville ja kaikille, joita
sosiaali- ja terveyspalvelujen talous
kiinnostaa. Kurssit ovat SOTE-talous,
terveystaloustiede (1 op) ja
Johdanto laskentatoimeen sosiaali- ja
terveysalalla (1 op).
Lue lisää https://digicampus.fi/
EILA KANKAANPÄÄ
FT, yliopistonlehtori,
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos,
Itä-Suomen yliopisto
RIIKKA HOLOPAINEN
KTT, yliopistonlehtori,
Kauppatieteiden laitos,
Itä-Suomen yliopisto
Kattavuus
Valinta?
vapaaehtoisilla, vakuuttajina yksityiset
yritykset tai julkinen vakuutus. Suomen
verorahoitteinen mallikin on eräänlainen
vakuutus. Yhteisesti kootaan varat, jotta
terveyspalveluja ja sosiaaliturvaa on saatavilla,
kun siihen on tarve.
Rahoituksen kokoaminen yhteisenä
perustuu siihen, että isommassa joukossa
riskien (sote-kustannusten) tasaus
onnistuu. Sitä paremmin, mitä isommalle
väestöpohjalle riski jaetaan. Suomen
kunnat ovat todella pieniä järjestäjä-rahoittajia
riskin tasauksen näkökulmasta.
Palveluiden hankkiminen voidaan periaatteessa
jättää yksittäisen kansalaisen
kontollekin. Suomessa työnantajat on
velvoitettu järjestämään työterveyshuollon
palvelut ja kunnilla on velvollisuus
järjestää kuntalaisten terveys- ja sosiaalipalvelut.
Järjestäminen ja tuottaminen
voivat olla saman toimijan vastuulla,
esimerkkinä kuntien terveyskeskukset.
Tuottaminen voi perustua myös siihen,
että järjestäjä kilpailuttaa julkisia, yksityisiä
ja kolmannen sektorin toimijoita
tai sopii palveluiden tuottamisesta.
Väestön näkökulmasta merkityksellistä
ovat sekä rahoitus että tuotetut palvelut.
Rahoitus kerätään väestöltä Suomessa
monesta eri purosta: arvonlisäveroina,
LÄHTEET
1 Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing health care in the European
Union: challenges and policy responses. World Health Organization. Regional
Office for Europe. European Observatory on Health Systems and Policies.
Observatory Studies Series 17. 2009. https://apps.who.int/iris/handle/
10665/326415
Palvelut
Asiakasmaksut
Kattavuus
Valinta?
Oikeus
Maksut
Palveluiden tuottaminen
Riskien tasaus (poolaus)
Rahoituksen kokoaminen
Järjestelmän ohjaus
Väestö
JÄSENNYS PALVELUJÄRJESTELMÄN KUVAAMISEEN (1)
/
