Järjestön linjaukset
– hoitotyölle veto- ja pitovoimaa
Hoitotyön veto- ja pitovoiman parantamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista näkökulmaa ja kehittämistä.
väliseen viestintään sekä työssä keskeiseen
kirjaamiseen ja tiedon välittymiseen. Tärkeää
on huomioida, että jokaisessa työvuorossa
on riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Tällöin
äkilliset puutokset eivät kohtuuttomasti kuormita
yksittäistä työntekijää, jolta tarvittava
osaaminen esimerkiksi lääkehoidon toteuttamiseen
Pro terveys 39
löytyy.
7. Hoitotyön koulutus on laadukasta
Alan koulutusmääriä on syytä tarkastella ja
lisätä. Mutta tämä ei yksin riitä, elleivät opiskelijat
valmistu tai he vaihtavat valmistuttuaan
alaa. Hoitotyön opetusohjelmien sisältöä ja
laatua on kehitettävä. On selvitettävä mahdollisuutta
järjestää opiskelijoille palkalliset
työharjoittelut, kuten monilla muilla aloilla on
tapana. Työharjoittelupaikkojen saatavuus on
turvattava. Opiskelijoiden laadukas ohjaus
on tällä hetkellä epävarmaa, sillä harjoitteluiden
työpaikkaohjaajat ovat ennestään kuormittuneita,
eivätkä saa ohjaamiseen tarpeeksi
tukea tai resursseja. Kliinisten opettajien ja
asiantuntijoiden osaamista on hyödynnettävä
paremmin terveydenhoitoalan työpaikoilla
opiskelijaohjauksen kehittämisessä.
8. Kehittämistyötä tehdään
yhteistyössä eri toimijoiden
asiantuntijuutta hyödyntäen
Ratkaisujen saavuttamiseksi on kuultava hoitotyöntekijöitä
sekä hoitotyön kehittäjiä, asiantuntijoita
ja esihenkilöitä. Yhteistyöhön on
kutsuttava myös poliitikot, virkamiehet, johtajat,
tutkijat, yliopistot, ammattikorkeakoulut
ja kansalaisjärjestöt. Kokonaisvaltaisilla ja eri
näkökulmat huomioon ottavilla kehittämistoimenpiteillä
on paras mahdollisuus menestyä.
Pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta on
todellisuutta monin paikoin ympäri Suomea.
Kaikkiin puutosvuoroihin ei ole saatu sijaisia,
lomia on jouduttu lyhentämään ja toimintoja
sulkemaan. Eri tahot ovat esittäneet sinänsä
hyviä keinoja puuttua tilanteeseen, mutta ongelman
ratkaisuun tarvitaan kokonaisvaltainen
ja monia eri tekijöitä huomioiva ratkaisu.
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ehdottaa seuraavia
toimia korkeakoulutettujen hoitotyön
ammattilaisten ja asiantuntijoiden työn veto-
ja pitovoiman parantamiseksi:
1. Palkkaus vastaa työn vaativuutta
Hoitoalan palkkaus, palkitseminen ja työolot
on saatava kuntoon. Korkeakoulutetut
hoitoalan asiantuntijat kuten sairaanhoitajat
ja hoitotyön esihenkilöt tekevät palkkaansa
nähden huomattavasti vaativampaa työtä.
Siksi on peruteltua pyrkiä hoitoalan merkittävään
palkkakehitykseen. Palkkauksen on
tulevaisuudessa myös paremmin vastattava
työntekijän haluun kehittyä, edetä urallaan ja
kasvattaa osaamistaan.
2. Lähijohtajat voivat keskittyä työn
kehittämiseen
Tällä hetkellä lähijohtajalla menee liikaa aikaa
kehittämistyön ja työntekijöiden hyvinvoinnin
tukemisen sijasta muihin tehtäviin.
Esimerkiksi jatkuva sijaishankinta kuormittaa
lähijohtajia. Lähijohtajille on oltava tarjolla
resursseja ja ratkaisuja muun muassa sijaishankinnan
helpottamiseksi. Jos lähijohtajan
työ on jatkuvaa tulipalojen sammuttamista ja
päivästä toiseen selviytymistä, hekin uupuvat
työkuormansa alle. Kun halutaan parantaa
johtamista, on huolehdittava ensin johtajien
hyvinvoinnista.
3. Hoitotyössä voi keskittyä siihen,
mihin on saanut koulutuksen
Hoitotyö on itsessään palkitsevaa ja mielekästä
työtä, mutta jos olosuhteet ovat vaikeat
ja työtä ei voi toteuttaa arvojensa ja osaamisensa
mukaisesti, työntekijä kokee eettistä
stressiä. Hoitotyön sisältöä on mahdollista
kehittää. Tutkimusten mukaan hoitajat kokevat,
että he joutuvat käyttämään liikaa aikaa
muuhun kuin itse hoitotyöhön. On tärkeää
miettiä, miten työ organisoidaan ja miten
voitaisiin mahdollistaa perustehtävään keskittyminen.
4. Työn ja vapaa-ajan
yhteensovittaminen on sujuvaa
Hoitotyöntekijät ovat jo pitkään joutuneet
joustamaan joka suuntaan. Lomia on jouduttu
lyhentämään ja siirtämään. Henkilökunnalta
vaaditaan ylitöitä ja vuorojen vaihtoja tai tuplavuoroja,
jotta äkilliset puutokset saadaan
paikattua. Hoitotyössä on kehitettävä työn ja
vapaa-ajan yhteensovittamista. Riittävä henkilökunta,
työn hyvä organisointi ja työhyvinvoinnin
turvaaminen ovat tässä avainasemassa.
Mahdollisuuksia työaikojen ja työtapojen
joustoihin on lisättävä.
5. Osaamistaan saa kehittää
ja siihen kannustetaan
Oman osaamisen kehittäminen on tärkeää
sekä työyhteisön että yksilön kannalta. Mieleisiin
koulutuksiin osallistuminen on turvattava
ja siihen on kannustettava antamalla tähän
riittävästi työaikaa. Myös vapaa-ajalla tapahtuvaa
itsensä kehittämistä esimerkiksi lisäkouluttautumalla
on huomioitava työpaikalla.
Työntekijöiden erilaisten urapolkuja ja niiden
etenemistä on tuettava. Tukeminen tarkoittaa
ajallisia resursseja, esihenkilön kiinnostusta,
osaamista vastaavia työtehtäviä sekä palkkauksen
tarkistamista osaamisen karttuessa.
6. Työtä tekee koulutettu,
osaava ja riittävä henkilöstö
On tärkeää, että työyhteisö koostuu koulutetuista
ammattilaisista. Moniammatillista yhteistyötä
on hyödynnettävä entistä paremmin.
Ulkomailta rekrytoitua työvoimaa voidaan
hyödyntää entistä enemmän, mutta on varmistettava,
että heillä on tehtävään riittävä
koulutus ja kielitaito. Kielitaitoa tarvitaan esimerkiksi
potilaiden ja muiden työntekijöiden
VILHELMIINA LEHTO-NISKALA
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry,
puheenjohtaja
KUKKA JUNNO
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry,
toiminnanjohtaja
JÄRJESTÖASIAA