Edessä, jos takanakin
loistava tulevaisuus
Suomen tulevaisuus näyttää hyvältä, varsinkin jos katsotaan ajassa taaksepäin.
Todella monenlaisista käänteistä on selvitty hankalienkin käänteiden jälkeen.
Työeläkevakuuttajat Tela ry teki lokakuun
22 Pro terveys
lopussa tietoisesti myönteisen
katsauksen Suomen tulevaisuuteen. Vaikeita
asioita tarkasteltiin niin, että myös
myönteinen näkökulma kulkee mukana.
Telan mukaan tulevaisuus näyttääkin
itse asiassa loistavalta.
– Maailman väestönkasvun seurauksena
ei ole ollut jatkuva köyhyys. Nimenomaan
Suomi on taloudellisesti suuri menestystarina
1800-luvun lopulta lähtien.
Ei siksi, että meillä olisi ollut otolliset
olosuhteet, vaan jatkuvasta turbulenssista
huolimatta, sanoi työelämäprofessori
Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta.
Vihriälä oli mukana Telan Tervetuloa
paratiisin -tilaisuudessa yhdessä työ- ja
elinkeinoministeriön (TEM) alivaltiosihteeri
Elina Pylkkäsen, Helsingin
Sanomien taloustoimittaja Tuomas Niskakankaan
sekä Telan toimitusjohtaja
Suvi-Anne Siimeksen kanssa.
Siimes toi esiin, että Suomessa on
pystytty tekemään isoja uudistuksia,
vaikka juuri siinä hetkessä on koettu,
ettei päätöksiä ei ole saatu aikaan. Jopa
1990-luvun laman keskellä laitettiin Siimeksen
mukaan rahaa tutkimus- ja kehitysmenoihin,
osittain siksi lamasta päästiin
eteenpäin.
Tulevaisuususkoon on mahdollisuus
myös nyt. TEM:n Elina Pylkkänen otti
esiin eduskunnan keskustelut jopa 10
miljardin euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahastosta.
Pylkkänen nosti esiin yhtenä avaimena
työllisyyden parantamiseen myös siirtymät:
siirtymät tehtävästä toiseen, sektorilta
tai paikkakunnalta toiselle. Näitä
siirtymiä tulisi myös tukea. Vihriälä tuki
tätä ajatusmallia: kun yksi henkilö siirtyy
toisiin tehtäviin, työtä vapautuu toiselle.
Samoin käy työperäisen maahanmuuton
avulla, joka vapauttaa muita tekemään
erilaista mahdollisesti tuottavampaa
työtä jonkin muun tehtävän parissa.
Uusia pieniä suomalaisia
Keskustelussa puhuttiin ajassa näkyvistä
ilmiöistä, kuten siitä että syntyvyys
on kääntynyt hienoiseen nousuun, millä
on iso merkitys. Mikäli syntyvyys palaisi
vuoden 2014 tasolle, eläkemaksupaine
helpottaisi yli kolme prosenttiyksikköä.
Yksi ratkaisu on maahanmuutto, vaikka
siinä onkin omat vaikeutensa. Pylkkänen
nosti tästäkin esimerkkinä sen, että
Helsingin yliopiston henkilökunnasta 30
prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.
Aika monista turbulenssivaiheista on
selvitty: niin finanssikriisistä, eurokriisistä
kuin nyt nähtävästi noustaan pandemiastakin.
Pahimmat uhkakuvat ovat
aina väistyneet, vaikka on ollut myös vaikeuksia.
Avaimiksi myönteiseen tulevaisuuteen
nähtiinkin Suomen toipumiskyky
eli resilienssi. Suomen tukena on hyvä
koulutusjärjestelmä ja yhteiskunta, jonka
instituutioihin ihmiset luottavat.
– Koronakriisi loi sillan tulevaan.
Teimme pakotetun digiloikan, joka laajentaa
mahdollisuuksia siihen, miten
teemme töitä, Vesa Vihriälä sanoi.
Tuomas Niskakangas toi keskustelussa
esiin, että Suomella on osaamista, joka
sopii juuri tähän hetkeen.
– Kun velkarahaa käytetään paljon,
Euroopassa se tarkoittaa esimerkiksi vihreitä
investointeja energiamurrokseen.
Nesteen uusiutuvien polttoaineiden kaltaiset
hyödykkeet voivat olla todellisia
vientivaltteja. Meillä on insinööriosaamista.
Kaikki ei ole ruusuilla tanssimista.
Kehityskohteita riittää, asenteissa on
korjaamista ja maahanmuutto on erityisen
ongelmallista. Suomi on myös investoinut
naapurimaita vähemmän.
SYNTYVYYDEN LASKU
PYSÄHTYI VUONNA 2020
Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan
syntyvyyden yhdeksän vuotta jatkunut lasku
pysähtyi vuonna 2020.
Vuoden 2020 syntyvyyden mukaan
nainen synnyttäisi keskimäärin 1,37 lasta,
vuoden 2019 syntyvyyden mukaan 1,35 lasta.
Esikoisia syntyi 344 lasta enemmän ja
2. lapsia 441 enemmän kuin vuonna 2019.
Lähde: Tilastokeskuksen tuorein julkistus 23.4.2021