Pro terveys 3
Mikä Taja?
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry on
valtakunnallinen
sosiaali- ja terveydenhuollon
alalla johto- ja asiantuntijatehtävissä
toimivien ja
alaa opiskelevien edunvalvontajärjestö.
Ajamme jäsentemme ammatillisia,
koulutuksellisia ja taloudellisia etuja,
edistämme jäsenistömme ammattitietouden
ja -taidon ylläpitämistä ja kehittämistä
sekä edistämme hyvinvointipalvelujen
kehitystä.
Vaikutamme jäsentemme
palkkaukseen,
työoloihin ja koulutukseen
sekä edistämme
jäsenistömme yleisiä toimintaedellytyksiä ja
tuemme sellaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa,
jolla edistetään väestön terveyttä, hyvinvointia,
hyvää hoitoa sekä palvelua.
Edistämme jäsentemme mahdollisuutta
toimia sellaisessa asemassa ja tulotasossa,
jotka vastaavat jäsentemme koulutusta, tietoja
ja taitoja. Lisäksi tavoitteenamme on yhteiskunnallinen
vaikuttaminen paikallisella,
alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä
tasolla.
Liity Tajaan
LIITY OMIESI JOUKKOON!
taja.fi
TAJA
@terveystieteidenakateemisetTAJA
TAJA
Tilastojen takana
arkisia toiveita
T
SANNA KOSKINEN
Päätoimittaja
PÄÄKIRJOITUS
ulot jakautuvat Suomessa voimakkaasti, ja köyhyys on yhteydessä
moniin hyvinvoinnin vajeisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen mukaan esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys,
alhainen asumistaso ja heikko terveydentila kasautuvat samoihin
väestöryhmiin. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys
on muuttunut yhä useammin pysyväksi ongelmaksi siirtyen sukupolvelta
toiselle. Näissä linkittyvät kestävän kehityksen sosiaalinen ja taloudellinen
ulottuvuus; taloudella on hyvinvoinnin mahdollistajan rooli.
Suomalaisilla on siis kovin vaihtelevasti mahdollisuuksia viettää esimerkiksi
joulua, ajatellen, että siihen liittyy odotuksia herkkupöydistä,
lahjoista ja erityisemmistä vapaa-ajan viettotavoista. Tilastokeskuksen
joulutilastojen perusteella suomalaiset käyttävät jouluhankintoihin keskimäärin
noin 500 euroa aikuista kohden; jotkut siis huomattavasti vähemmän,
toiset paljon enemmän. Summa vastaa kutakuinkin yksiasuvan
henkilön toimeentulotuen perusosaa kuukaudessa, joka on tarkoitettu
jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Näiden faktojen kohtaamattomuudesta
juontuu mieleen monenlaisia ajatuksia, jotka eivät varsinaisesti
nostata joulumieltä.
Ihmisten auttamisenhalu kanavoituu eri kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien
kautta. Tilastokeskuksen mukaan joulunaikaan suomalaisista
30–60 % osallistuu hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla joko rahaa tai tavaraa.
Lisäksi 10–21 % osallistuu tekemällä jotakin hyväntekeväisyyttä tukevaa
toimintaa. Vaikkei tavaranpaljous joulun vietossa kestävän kehityksen
ympäristö ulottuvuuden perusteellakaan ole itsetarkoitus, voidaan näillä
lahjoituksilla saada monelle joulu, jota ei muuten olisi. Toiveet ovat varsin
arkisia. Erään listauksen mukaan yleisimpiä toiveita ovat jouluruoka, hygieniatuotteet,
vaatteet sekä lelut lapsille.
Sote-uudistuksen voi mainita tässäkin yhteydessä, sillä sen yhtenä
päämääränä on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen. Joulun toivelistalle
voidaan siis laittaa, että hyvinvointialueiden toiminta on vuoden
kuluttua käynnistymässä ajallaan, jotta työ päämäärän saavuttamiseksi
voi alkaa.
Seuraa meitä!
TAJA SOSIAALISESSA MEDIASSA