Huono johtaminen
– ja hyvät uutiset
Huono johtaminen lisää terveysalan henkilöstön irtisanoutumisaikomuksia
16 Pro terveys
eli karkottaa ihmisiä alalta tehokkaasti. Hyvä uutinen on,
että kehittämällä johtamista henkilöstön työuria voidaan pidentää.
erveysala kamppailee henkilöstön
pysyvyyden kanssa.
Jotta kasvavaan palvelutarpeeseen
pystytään
vastaamaan, tulee työntekijöiden
työhön sitoutumista vahvistaa ja
työuria pyrkiä pidentämään. Kun tunnistetaan,
miten huono johtaminen ilmenee
ja vaikuttaa työhön sitoutumiseen, voidaan
suuntaa muuttaa. Näin tiedetään,
miten sitoutumista voidaan edistää ja
turvata henkilöstön riittävyyttä tulevaisuudessa.
Järjestelmällisellä katsauksella etsittiin
tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa
huonon johtamisen ilmenemismuodoista
sekä huonon johtamisen ja työhön sitoutumisen
välisestä yhteydestä terveysalalla.
Katsauksen tuloksena tunnistettiin
huonon johtamisen aktiivisia ja passiivisia
ilmenemismuotoja terveysalalla sekä
huonosta johtamisesta aiheutuvia työhön
sitoutumista vähentäviä ja edistäviä tekijöitä.
Huonon johtamisen
ilmenemismuodot
Huono johtaminen terveysalalla ilmenee
sekä aktiivisessa että passiivisessa muodossa.
Aktiivisena se näyttäytyy johtajan
itsekkäänä toimintana sekä työntekijöiden
alistamisena ja väärinkäytöksinä
(1,2). Kohdatessaan huonoa johtamista
työntekijät kuluttavat paljon sekä fyysisiä
että psyykkisiä voimavaroja pysty-
Sosiaalinen tuki
tarjoaa suojaa
Huono johtaminen vaikuttaa työntekijöihin
yksilöllisesti. Työpaikan uhkatekijöiden
käsitteleminen ja siitä aiheutuva
henkinen uupuminen ovat riippuvaisia
työntekijän kokemasta sosiaalisesta tuesta.
Sosiaalinen tuki voi lievittää työpaikan
stressitekijöiden tuhoisia vaikutuksia.
Lisäksi psyykkinen voimaantuminen
ja työntekijöiden sisäinen työmotivaatio
vähentävät työn jättämisaikomuksia (4).
Tunnistamisesta
parempiin ratkaisuihin
Huono johtaminen terveysalalla on haitallista
työyhteisölle ja koko organisaatiolle
lisääntyneiden irtisanoutumisaikomusten
vuoksi. Koska työntekijöiden
irtisanoutumisaikomukset usein ennakoivat
todellista irtisanoutumista, niihin
tulee suhtautua vakavasti. Huomion
kiinnittäminen johtamiseen ja sen optimointiin
lisäävät työhön sitoutumista.
Huonoon johtamiseen tulee aktiivisesti
puuttua työyhteisössä ja on tärkeää kehittää
johtamisosaamista koulutuksella,
mentoroinnilla ja harjoittelulla. Työntekijöitä
tulee opastaa tunnistamaan huono
johtaminen ja rohkaista siitä raportoimiseen,
jotta huonoon johtamiseen voidaan
puuttua ajoissa, ja lisätä työntekijöiden
työhön sitoutumista.
Johtajien tulee olla tietoisia toimintansa
kielteisistä seurauksista. Koulutukäkseen
käsittelemään johtajan taholta
tulevaa kaltoinkohtelua. Tästä seuraa
työmotivaation laskua, josta puolestaan
aiheutuu heikentyneitä työsuorituksia,
työntekijöiden ylikuormittumista ja työstä
irtautumisen tunteita (3,4).
Passiivinen huono johtaminen ilmenee
johtamisen välttelemisenä ja kommunikoinnin
puutteena (4). Johtajan
vetäytyminen ongelmatilanteista, päätöksenteon
vältteleminen, kommunikaation
puute sekä vähäinen tai olematon
palautteen antaminen johtavat työntekijöiden
vähentyneeseen työhön sitoutumiseen
(1,2).
Stressitekijä, jolla on
tuhoisia seurauksia
Huono johtaminen on työpaikalla ilmenevä
stressitekijä, jolla on yhteys irtisanoutumisaikomuksiin
(3). Sekä aktiivisesta
että passiivisesta huonosta johtamisesta
seuraa työntekijöiden kokemaa psyykkistä
kuormitusta, henkistä uupumusta,
riittämättömyyden tunteita, stressiä ja
loppuun palamista. Näiden seurauksena
työtyytyväisyys ja työhyvinvointi alenevat,
minkä johdosta työlle omistautuminen
ja työn imu heikentyvät ja työhön
sitoutuminen vähenee (4). Huono johtaminen
lisää merkittävästi työntekijöiden
kokemaa psyykkistä kuormitusta sekä aikomusta
jättää organisaatio tai ammatti
(2).
T
?!
!
JOHTAMINEN