Ajassa
Åbo Akademin kansleri Carl G. Gahmberg
on myöntänyt Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen
4 Pro terveys
tiedekunnan esityksestä Jyväskylän
ammattikorkeakoulun asiantuntijana toimivalle
terveystieteiden tohtori Johanna Heikkilälle
Kliinisen hoitotieteen dosentin arvon. Dosentuuri
nostaa huomioon sairaanhoitajien kliinisen
hoitotyön tutkimuskohteen ja on Suomessa
aivan uusi.
– Kliinisen hoitotieteen dosentuuri on tieteellisten
saavutusten perusteella ansaittu tunnustus.
Se tekee näkyväksi sairaanhoitajien
kliinisen urakehityksen merkityksen ja sen ympärillä
tehdyn noin kahdenkymmenen vuoden
tutkimuksellisen ja pedagogisen kehitystyön.
Arvonimi on mielestäni myös arvostuksenosoitus
sairaanhoitajien erityisasiantuntijuudelle,
riemuitsee Heikkilä.
Tieto Toivo Rakkaus
hoitoa tutkitulla tiedolla
Tieto Toivo Rakkaus -kampanja pyrkii lisäämään
luottamusta tieteeseen ja tutkittuun tietoon
perustuviin hoitomenetelmiin. Kampanja
on osa Lääkäriliiton tutkitun tiedon teemavuoden
ohjelmaa.
Liiton kumppaneina kampanjassa ovat
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Apteekkariliitto,
Lääketeollisuus ry, Suomen Hammaslääkäriliitto,
Suomen Terveydenhoitajaliitto,
Syöpäjärjestöt ja Väestöliitto.
Sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa
tutkittu tieto ratkaisee. Kampanjalla halutaan
lisätä luottamusta tieteeseen ja auttaa suojaamaan
kaikkein haavoittuvimmassa asemassa
olevia sellaisilta hoitomenetelmiltä, jotka eivät
perustu tutkittuun tietoon, sanoo Lääkäriliiton
toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
Kampanjan yhtenä tavoitteena on nostaa
uskomushoitojen sääntely politiikan suunnittelupöydille.
Huolta on myös suomalaisen
tutkimuksen rahoituksen leikkauksista ja tulevaisuudesta.
Lue lisää tietotoivorakkaus.fi
Johanna Heikkilälle kliinisen
hoitotieteen dosentin arvo
Åbo Akademin Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen
tiedekunnan esityksestä Jyväskylän ammattikorkeakoulun
asiantuntijana toimivalle terveystieteiden tohtori Johanna
Heikkilälle on myönnetty Kliinisen hoitotieteen dosentin arvo.
– Sairaanhoitajien urakehitys ja laajavastuiset
tehtävät ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia
tutkimusteemoja sillä hyvinvointialueiden
muodostuminen lisää entisestään
kliinisen hoitotyön ja sen johtamisen osaamisen
tarvetta, Heikkilä toteaa.
Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen
koulutuksen kehittämisessä JAMK on
ollut edelläkävijä. Heikkilä on myös vaikuttanut
merkittävästi sairaanhoitajakoulutuksen
kehittämiseen Suomessa ja Kazakstanissa.
– Nyt myönnetty dosentuuri tukee terveysalan
tutkintoon johtavan koulutuksen
tutkittuun tietoon perustuvaa toteutusta ja
vahvistaa tutkimusyhteistyön jatkamista erityisesti
kansainvälisissä hoitotieteen verkostoissa,
Heikkilä kertoo.
Vuoden Vennyksi Kaija Saranto
Vuoden Vennyksi valittu sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon professori Kaija Saranto
edellyttää uusilta hyvinvointialueilta nykyistä parempaa tiedonkulkua.
Kuva: Tero Honkaniemi
Sairaanhoitajien koulutussäätiö on myöntänyt
Venny Snellman -tunnustuspalkinnon Itä-Suomen
yliopistossa terveystieteiden tietohallinnon
analytiikkaa ja etähoitoa kehittävälle professori
Kaija Sarannolle. Säätiö valitsee vuosittain
5000 euron Venny Snellman -tunnustuspalkinnon
saajaksi henkilön, joka tunnetaan rohkeasta,
uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta
hoitotyön kehittämiseksi.
Samalla säätiö palkitsi ansiomitaleilla yliopistonlehtori
TtT Pirjo Partasen ja opetuspäällikkö
TtT Anne-Maria Kanervan merkittävästä
työstä hoitoyön ja sen johtamisen
koulutuksessa.
Kaija Sarannon mukaan sairaanhoitajakyselyissä
on käynyt ilmi, että tiedonkulku
terveydenhuollon organisaatioiden sisällä
koetaan hyväksi. Tilanne muuttuu, kun tiedon
pitäisi liikkua potilaan mukana yli organisaatiorajojen.
– Sujuva tiedonsiirto on potilasturvallisuuden
kannalta äärimmäisen tärkeää. Uusiin hyvinvointialueisiin
valmistauduttaessa nämä tilanteet
tulisi ottaa suurennuslasin alle.
Myös viimeaikaisista uusien potilastietojärjestelmien
käyttöönotoista tiedetään, että perehdyttäminen
ja järjestelmien käyttöönotto eivät
aina ole kohdanneet. Saranto sanoo, että sairaanhoitopiireissä
on tuhansia sairaanhoitajia,
ja perehdyttämisessä on haasteensa. Ne ovat
edessä myös tulevilla hyvinvointialueilla, jos asiaan
ei jo nyt kiinnitetä riittävästi huomiota.
– Uusien potilasjärjestelmien käyttöönotossa
on paljon kehitettävää, hän sanoo.
Saranto johtaa Itä-Suomen yliopistossa tutkimusryhmiä,
jotka keskittyvät tiedonhallinnan
analytiikkaan, jaettuun päätöksentekoon, etähoitoon
sekä potilasturvallisuuteen. Hän johtaa
myös sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan
maisteri- ja tohtorikoulutusohjelmia.
Syyskuussa Saranto on valittiin kansainvälisen
International Academy of Health Sciences
Informatics (IAHSI) -akatemian presidentiksi.
Tällä hetkellä hän toimii Euroopan lääketieteellisen
tiedonhallinnan yhdistyksen (EFMI)
koulutustyöryhmän puheenjohtajana.