12 Pro terveys
TALOUS & HYVINVOINTI
Taloustilasto maalaa
hyvinvoinnin kuvaa
Pystyvätkö taloustilastot mittaamaan hyvinvointia?
Hyvinvoinnin kuvaamisessa yksi luku ei riitä.
erveys, tasapaino ja onnellisuus
korostuivat, kun
ihmisiltä kysyttiin, mitä hyvinvointi
heille merkitsee.
Taloustilanne tai elintaso
eivät nousseet kovin vahvasti esiin, mutta
usein kuitenkin ajatellaan, että niilläkin
on oma roolinsa hyvinvoinnin kannalta.
Taloustilastojen näkökulma on kuitenkin
hyvinvointia yksinkertaisempi.
Bruttokansantuote (BKT), taloustilastojen
tunnetuin luku, kuvaa kokonaistuotannon
arvoa. Se on myös käytetyin
taloudellisen hyvinvoinnin mittari, mutta
se ei oikeastaan kuvaa taloudellista hyvinvointia.
Se kuvaa sitä, miten paljon taloudessa
on tuotettu tavaroita ja palveluita.
Sitä käytetään sekä talouden suhdannevaihteluiden
että talouden laajuuden ja
rakenteen kuvaamiseen. (1)
Tuotettu hyvinvointi usein
rivien ja lukujen välissä
Terveydenhuollolla on suuren kokonsa
johdosta merkittävä vaikutus bruttokansantuotteeseen.
Tilinpidon näkökulmasta
terveydenhuollon tilastoinnissa huomioidaan
toimialan kulut ja sen tuottamat
suoritteet. Tilinpito ei siis mittaa terveyteen
liittyvää hyvinvointia. Se mittaa
sitä, kuinka paljon terveydenhuollon toimialalla
on panoksia ja suoritteita. Näillä
panoksilla ja suoritteilla on toki yhteys
hyvinvointiin – terveyteen. Toinen vastaava
esimerkki voidaan ottaa opetuksesta.
Tilinpito mittaa opetuksen kuluja ja
suoritteita. Se ei mittaa sitä, miten hyvin
oppilaat eri aikoina ovat oppineet.
Ongelmana hyvinvoinnin kuvaamisessa
on, miten markkinattomia hyvinvointiin
vaikuttavia asioita voidaan arvioida
rahassa. Miten voidaan määrittää hinta
ta mahdollisia indikaattoreita. Vuonna
2009 julkaistussa raportissa komitea totesi,
että nimenomaan kotitalouksien hyvinvoinnin
kuvaamisen kannalta BKT ei
ole hyvä mittari, vaan tarvitaan muita tietoja.
Kansantalouden tilinpidon ydinjärjestelmästä
löytyvistä tiedoista komitea
suositteli käyttämään kotitalouksien käytettävissä
olevaa tuloa ja kulutusmenoja
tai – erityisesti kansainvälisissä vertailuissa
– kotitalouksien oikaistua käytettävissä
olevaa tuloa ja todellista kulutusta.
Lisäksi komitea suositteli indikaattoreita
ydinjärjestelmän ulkopuolelta sekä muista
lähteistä. (3)
Bruttokansantuotetta voidaan tarkastella
useammasta näkökulmasta ja
niin kutsutun tulolähestymistavan kautta
tarkasteltuna BKT muodostuu palkansaajakorvauksista
ja taloudessa muodostuvasta
toimintaylijäämästä (vastaa suunnilleen
yritystoiminnan ”voittoa”). Koska
palkansaajakorvaukset ovat merkittävä
osa kotitalouksien käytettävissä olevasta
tulosta, niin asukasta kohden laskettu
BKT ja käytettävissä oleva tulo kehittyvät
varsin samansuuntaisesti. Kuitenkin erityisesti
talouden kannalta poikkeuksellisina
aikoina – esimerkiksi laman aikaan
– näiden lukujen kehitys voi olla varsin
ilmiöille, joille ei ole markkinoita? Tämä
vaikea kysymys liittyy sekä yksilön hyvinvointiin
että luontoon ja kestävään kehitykseen.
Vuonna 2020 julkaistussa kansainvälisessä
Dasguptan raportissa kaivattiin
luonnolle määritettyä hintaa, koska taloutemme
ja hyvinvointimme on luonnosta
riippuvainen. Yksi raportin johtopäätös oli,
että taloudellisen onnistumisen mittaristoa
tulisi laajentaa siten, että onnistumisessa
huomioitaisiin myös luonto. Riippumattoman,
maailmalaajuisen raportin tilasi Britannian
valtiovarainministeriö. (2)
Hyvinvoinnin kuvaus vaatii
laajempaa näkökulmaa
Taloudellisen hyvinvoinnin kuvaamisen
näkökulmasta bruttokansantuotetta voidaan
arvostella siitä, että tuotannoksi
luetaan hyödykkeiden lisäksi myös hyvinvoinnin
kannalta tarpeettomat tai
haitalliset tuotteet. Vaikka taloudellisen
tuotannon mittaamiseen BKT on toimiva
mittari, hyvinvoinnin kuvaamiseen tarvitaan
laajempaa näkökulmaa.
Vuonna 2008 perustetun, Stiglitz-Sen-
Fitoussi -komiteana tunnetun, ryhmän
tehtävänä oli tarkastella BKT:n rajoitteita
hyvinvoinnin kuvaajana sekä pohtia mui-
T