visuusdataan päätettiin yhdistää joitakin
yleisiä demografiatietoja, kuten ikäluokka
ja sukupuoli. Yksi merkittävä havainto
tämän jälkeen oli se, että aktiivisuus eri
ryhmien välillä vaihteli suuresti: toisessa
ryhmässä osallistujat suorittivat 80 %
annetuista tehtävistä, ja toisessa 20 %.
Tämä herätti jatkokysymyksen, ovatko
vähemmän tehtäviä suorittaneet ihmiset
oikeassa ohjelmassa, ja mitä heidän kohdallaan
Hyvinvointimentoroinnissa päätettiin
myös kysyä ohjaukseen osallistuvien
odotuksia ohjelman alussa. Kysely
oli pelkistetty viiteen kysymykseen, ja
ne valittiin siten, että ohjelman aikana
Pro terveys 19
peelliseksi sekä ammattilaisten että asiakkaiden
keskuudessa. Vantaan terveydenhuollon
ammattilaiset ovat kokeneet
hyvinvointimentoroinnin tukevan hyvin
heidän työtään ja sen antavan kuntalaisille
hyötyjä elintapamuutosten edistämiseen.
Data käyttöön?
Elintapaohjaus on mitä suuremmissa
määrin palvelu. Jälkikäteen tehty laadunvalvonta
ei onnistu, koska palvelu
tuotetaan ja kulutetaan samaan aikaan,
ja asiakas on osa ‘palvelutehdasta’. Palvelun
laatuun vaikuttavat elintapaohjelman
sisällöt, niistä koostettu ohjelma sekä
asiakkaiden ohjaaminen. Asiakkaiden
odotukset palvelusta voivat
vaihdella paljonkin. Onkin
syytä kysyä odotukset heti
ohjelman alussa, ja ohjelmaa
on pystyttävä hienosäätämään
asiakkaiden odotusten
mukaan. Hienosäädön
tarvetta vähentää se, että
terveyspalveluiden ammattilaiset
valitsevat asiakkaat
ohjelmaan ennalta määriteltyjen kriteerien
mukaan.
Digitaalisuuden yksi isoimpia etuja on
se, että siitä mitä on tehty, jää jälki, eli syntyy
dataa. Dataa analysoidessa on aineisto
syytä anonymisoida. Ensinnäkin, dataa
tulisi voida käyttää online, eli nyt ja tässä,
palvelun laadun varmistamiseksi. Toiseksi,
dataa kannattaa käyttää jälkikäteen,
jo tapahtuneen palvelun arvioimiseen ja
ennen kaikkea tulevien elintapaohjelmien
kehittämiseen. Elintapaohjauksessa on
tärkeä pystyä arvioimaan yhtäältä, mitä
tapahtui yksilötasolla ja toisaalta, mitä
tapahtui kaikkien ohjattavien kohdalla.
Lisäksi tulee arvioida, miten ohjelman eri
sisällöt ovat toimineet. Onkin selvää, että
ainoastaan yhden tunnusluvun, kuten
keskiarvon seuraaminen ei riitä. On uskallettava
katsoa tarkemmin, miten yksilöiden
tilanne näyttäytyy muihin verrattuna,
ja identifioida esimerkiksi tyytymättömät
ja tyytyväiset.
Aktiivisuus vaihtelee
– ja herättää kysymyksiä
Vantaan Hyvinvointimentoroinnissa
elintapaohjelman sisältö koostui kyselyistä,
ilmoituksista ja tehtävistä. Ohjelman
aikana seurattiin, miten aktiivisesti
osallistujat vastasivat kyselyihin, lukivat
ilmoituksia ja suorittivat tehtäviä. Näin
ohjaajat saivat näkymän osallistujien
aktiivisuuteen: miten aktiivisuus kehittyi
ohjelman edetessä ja mistä aktiviteeteista
osallistujat pitivät. Havainnot
osoittivat, että ihmisten aktiivisuus
vaihteli suuresti, ja se hiipui usein ohjelman
edetessä. Lisäksi tunnistettiin
ohjelmassa tulisi muuttaa.
ne asiakkaille annetut tehtävät, joita on
joko kehitettävä tai korvattava uusilla.
ohjaajien olisi mahdollista reagoida
Aktiivisuuden vaihtelu herätti ohjaajien
odotuksiin. Esimerkkinä kysymyksestä
keskuudessa myös kysymyksen, mistä
on "Odotan saavani paljon palautetta
tämä johtuu. Tämän seurauksena aktii- ohjaajalta”. Ohjelman lopuksi kysyttiin,
”HYVINVOINTIMENTOROINTIIN
OSALLISTUNEET
HENKILÖT ODOTTIVAT
SAAVANSA TIETÄÄ
OHJELMAN AIKANA,
MITEN HE EDISTYVÄT.