etänä vai käynteinä
– vai sekä että?
Koronakriisi on nopeuttanut
18 Pro terveys
ETÄPALVELUT
Palvelut
Terveyden ja hyvinvoinnin kysymykset liittyvät tänä päivänä yhä enemmän yhteen. Palveluja
pyritään kehittämään asiakkaan näkökulmasta siten, että palvelut eivät pirstaloidu. Globaalit
megatrendit (1), kuten väestön monimuotoistuminen, teknologian sulautuminen kaikkeen ja
yhteiskunnan tarjoamien palveluiden laatu ja riittävyys mietityttävät edelleen.
Suomessa sähköisten
palvelujen
käyttöönottoa. Samalla
kun terveyskeskuksien
kiireettömät sairaanhoidon vastaanottokäynnit
puolittuivat kevään 2020 aikana
(2), etävastaanottojen määrät ovat
nousseet voimakkaasti. Terveydenhuollon
etäasioinnin
osuus kaikista asioinneista
oli 30 prosenttia vuonna 2020, ja
etäasiointi lisääntyi kahdeksan prosenttiyksikköä
edellisvuodesta, 7−14-vuotiailla
jopa 10 prosenttia (3). Etäasioinnin
kasvua on tapahtunut myös sosiaalihuollossa
(4) ja Omakanta-palveluissa.
Samalla on korostettava, että avoterveydenhuollon
ammattilaisista sairaanhoitajilla
ja terveydenhoitajilla
oli 7,1
miljoonaa etäkontaktia vuonna 2020.
Lääkäreillä oli 2,17 miljoonaa etäkontaktia,
ja perus- ja lähihoitajilla etäkontakteja
oli noin 860 000 (3).
Etä-, lähi- vai hybridipalvelu?
Keskeiset kysymykset etäpalveluille ovat
samansuuntaisia etätyön kanssa: kenelle
etäpalvelut sopivat ja millaisiin tarpeisiin
niillä voidaan vastata. On myös tarpeita,
joihin tarvitaan kasvokkaista tapaamista.
Hybridi-malli on varteenotettava vaihtoehto:
monen ihmisen tarpeisiin voidaan
vastata osin etänä ja osin asiakaskäynneillä.
Yksi huomionarvoinen hybridiesimerkki
on elintapaohjauksesta. Digitaalinen
elintapaohjaus näyttää nostavan
päätään. Esimerkiksi Vantaan kaupunki
testaa pitkäkestoista, vähintään 12 kuukautta
kestävää elintapaohjausta, joka
nimettiin Hyvinvointimentoroinniksi.
Vuosina 2020−2021 ohjausta pilotoidaan
kolmessa eri kohderyhmässä: perusterveydenhuollon
asiakkaat, odottavat äidit
ja ammattikoulua käyvät pojat. Kohderyhmien
henkilöt kuuluvat terveydentilansa
puolesta riskiryhmiin. Apottia ja
Maisa-asiakasportaalia hyödyntäen henkilöt
ohjataan Hyvinvointimentorointiin terveyspalveluiden
ammattilaisten kautta.
Rohkaisevia
tuloksia Vantaalta
Vantaan Hyvinvointimentoroinnissa testataan
uusien digitaalisten ratkaisujen
käyttöä, jotka mahdollistavat palvelun
räätälöinnin asiakkaan tavoitteiden pohjalta
ja lisäävät kustannustehokkuutta.
Yhtenä digitaalisena järjestelmänä
käytetään Coach4pro-mobiilisovellusta,
joka mahdollistaa ohjaajan ja asiakkaan
välisen kommunikoinnin − milloin ja
missä vain. Sovelluksen lisäksi asiakas ja
hyvinvointimentori tapaavat kasvokkain
säännöllisesti vuoden aikana. Vuoden
ohjauksen jälkeen asiakkaan on mahdollista
jäädä seurantavaiheeseen, jossa tarkastellaan
opittujen tapojen pysyvyyttä.
Vantaan hyvinvointimentorointiin on
ohjautunut runsaan 1,5 vuoden aikana
noin 330 asiakasta terveydenhuollon ammattilaisten
ohjaamana ja omalla ilmoittautumisella.
Asiakkaat ovat pysyneet
hyvin 12 kuukauden mittaisessa palvelussa
mukana, sillä vain 13 aikuista on
keskeyttänyt palvelun, lähinnä terveydellisistä
syistä. Suurin osa ensimmäisistä
12 kuukauden ohjauksen päättäneistä
asiakkaista (n=53) on mittausten perusteella
lisännyt liikkumistaan, mikä on näkynyt
mm. vähentyneenä kehon painona.
Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä hyvinvointimentorointiin,
sen pitkään kestoon
ja sovellusalustan mahdollistamaan vuorovaikutukseen
ohjaajan kanssa.
Hyvinvointimentorointi jatkuu Vantaan
kaupungilla testausvaiheen jälkeen
lähi- ja etäohjausta yhdistäen, sillä tämä
on nähty toimivaksi. Palvelulle on paljon
kysyntää, ja se on arvioitu erittäin tar
INFO Vantaan Hyvinvointimentoroinnin kokemuksista ja käytänteistä ilmestyi syksyllä 2021
toimintamalliopas ja video, joissa on lisätietoa palvelun kehittämisestä ja tuloksista.
Lisätietoja oppaasta ja videosta sekä hyvinvointimentoroinnista on saatavissa verkkosivuilta
https://kunnolla.fi/hyvinvointimentorointi/
https://www.vantaa.fi/elintapaohjaus
/
/elintapaohjaus
