Henkinen
hyvinvointi
Henkisen hyvinvoinnin voi ajatella olevan
hyvien elämäntapojen sivutuote – tätä voi
edistää päivittäisillä valinnoilla ja vähitel-len
ne muokkaavat hyvän tavan elää.
Työn tai harrastusten ei tarvitse olla vaativia tai
tavoitteellisia: kaikenlainen puuha ja aktiivisuus
lisäävät henkistä hyvinvointia.
HENKISEN HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT
Henkisen hyvinvoinnin muodostavat turvallisuu-den
tunne, koettu elämän merkityksellisyys sekä
kyky kohdata vastoinkäymisiä ja selvitä niistä.
Henkistä hyvinvointia edistävät merkitykselliset
ihmissuhteet, työ ja harrastukset sekä stressitön
oleskelu, joutenolo. Hyvinvointia voivat horjuttaa
työ, epävarmuus sekä vastoinkäymiset. Työ voi
kuormittaa niin fyysisesti, sosiaalisesti kuin
psyykkisesti. Pitkälti fyysistä kuormitusta
aiheuttavat tekijät ovat helposti selvitettävissä,
mutta henkisen kuormituksen selvittäminen
vaatii enemmän, sillä henkistä kuormitusta
aiheuttavat sosiaaliset ja psyykkiset tekijät.
Kohtuullinen työkuormitus edistää hyvinvoin-tia,
tuoden merkityksellisyyttä ja haasteita
elämään. Työ tai edes vastoinkäymiset eivät ole
ainoastaan kuormittavia tekijöitä, vaan ne ovat
sopivissa määrin hyvinvointia lisääviä tekijöitä
siinä missä lepo. Satunnaiset vastoinkäymiset ja
niistä selviäminen lisää hyvinvointia ja saa
myötätuulen tuntumaan taas hyvältä. Työtehtä-vissä
onnistuminen, työn merkityksellisyys sekä
itsensä tarpeelliseksi kokeminen tukevat myös
hyvinvointia. Kun työtehtävät ovat pääosin
mieluisia, työilmapiiri positiivinen, esimiestyö
oikeudenmukaista ja työssä ja levossa hyvä
balanssi, työ lisää onnellisuutta ja hyvinvointia.
POIMI TYÖTEHTÄVISTÄ OMAT VOIMAVARASI
Työhön liittyy paljon myönteisiä piirteitä,
voimavaroja. Työn voimavarojen tunnistaminen
26 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
vähentää haitallisten kuormitustekijöiden
vaikutuksia. Työtehtäviin liittyviä voimavarate-kijöitä
ovat esimerkiksi työn palkitsevuus,
kehittävyys, koettu merkityksellisyys, tulokselli-suus
ja niiden saavuttaminen sekä asiakastyössä
onnistuminen.
Niin kuin elämässä muutoinkin, on asioita,
joihin ei voi itse vaikuttaa ja oma suhtautuminen
vaikuttaa siihen, kuinka raskailta vastoinkäymi-set
tuntuvat. Sama pätee työtehtäviin, vain osaan
niistä voimme vaikuttaa. Voimavaroja lisäävien
työtehtävien tunnistaminen ja niihin keskittymi-nen
ovat kaiken keskiössä. Kysy itseltäsi työ-päivän
päätteeksi: Missä onnistuin tänään?
Nauroinko jonkun kanssa? Opinko jotain uutta?
Autoinko asiakasta? Kiitinkö kollegaa?
Koronatoimet ovat tuoneet lisätöitä laivoille.
Tämä näkyy matkustajaliikenteessä kaikkialla,
esimerkiksi maskit päällä työnteko on raskaam-paa,
uudet järjestelyt ravintoloissa työllistävät
keittiöhenkilökuntaa, henkilöstön omien hyttien
siivoukset ja ylimääräiset desinfioinnit ympäri
laivaa. Lomautuksiltakaan ei ole pääosin
vältytty. Myös merivartiostossa on otettu uusia
toimintatapoja käyttöön, jotta miehistö pysyisi
terveenä, ulkopuolisten vierailut on peruttu,
miehistö ei tapaa toisiaan, kun vahti vaihtuu ja
partiossa suojaudutaan asianmukaisesti.
Vaikka koronatoimet ovat kuormittaneet
henkilöstöä monin tavoin, on sen myötä monilla
laivoilla myös me-henki noussut uudelle tasolle.
Kun taistellaan selviytymisestä, siihen tarvitaan
joukkuehenkeä ja kaikkien panostus. Se on
tietenkin kuormittavaa, mutta sosiaalisesti
palkitsevaa. Lomautusten keskellä työntekijät
ovat joutuneet joustamaan monin tavoin, mutta
yhteishenki on ollut omaa luokkaansa. Moni
matkustajaliikenteessä työskentelevä saa virtaa
asiakkaista, sillä laivalle tullessaan asiakkaat
ovat hyvällä tuulella, valmiina pitämään haus-
Työ ei ole
irrallinen osa
elämää vaan
osa kokonai-suutta,
johon
kuuluvat työn
lisäksi arki
harrastuksineen
ja lepo. Henki-sen
hyvinvoin-nin
tärkeyttä ei
voi korostaa
liikaa, varsin-kaan
tällä
hetkellä, kun
koronan tuoma
epävarmuus
kuormittaa
myös vapaa-aikaa.