Kuvaaja: Samuel Hoisko
Työterveyshoitaja 4/21 15
jo enemmän työelämän ulkopuolelle,
vaikka osa-aikaisen kuntoutustuen tai
työkyvyttömyyseläkkeen aikana työntekijä
voi olla palkkatyössä. Määräaikainen
työkyvyttömyyseläke on nimeltään
kuntoutustuki ja tällöin työkyky voidaan
joskus palauttaa hoidon tai kuntoutuksen
avulla. Osakuntoutustuen voi saada myös
työhön palaamisen tueksi esimerkiksi
ammatillisen kuntoutuksen jälkeen.
Kyselyjen tulokset yhdistet-tiin
sairauspoissaolojen ja työkyvyt-tömyysetuuksien
rekisteripohjaiseen
dataan.
Kyselyt
Terveyskysely ja Voimavarakyselyt ovat
nettipohjaisena käytettyjä kyselyjä, jonka
tuloksen työntekijä saa heti kyselyyn
vastaamisen jälkeen.
Terveyskyselyssä työkykyriskiluokka
muodostuu itsearvioitujen terveys-väittämien
perusteella kattaen tuki- ja
liikuntaelinten oireilun, depressiiviset
oireet, uniongelmat, jatkuvan stres-sin
ja väsymyksen sekä epäilyn työ-kyvystä.
Kyselyssä arvioidaan myös
työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä
kuten vaikuttamismahdollisuudet omaan
työhön (korkea vaatimus ja vähäinen
päätösvalta), työelämän ja vapaa-ajan
yhteensovittaminen, palkitseminen,
sosiaalinen tuki, ylikuormitus ja
tyytymättömyys työhön.
Voimavarakyselyä on käytetty varhai-sen
vaiheen psyykkisten ja kognitiivisten
oireiden löytämiseen. Kyselyllä arvioidaan
työkuormaa ja yksittäisen työntekijän
omaa arviota siitä palautumiseen.
Työterveyshuollossa käytettävät
kyselyt pystyvät ennustamaan
työkyvyttömyyttä
Terveyskysely tunnisti työkykyris-kin
itse ilmoitettujen terveys-ongelmien
perusteella . Kyselyn
työkyvyttömyyskategoria ennusti sairaus-poissaoloja
ja työkyvyttömyysetuuksia
naisilla sekä miehillä riippumatta
työntekijäluokasta eri toimialojen
työntekijöillä.
Voimavarakysely tunnisti työkyky-riskin
itse arvioitujen kognitiivisten
oireiden perusteella. Voimavarakysely
ennusti sairauspoissaoloja ja työ-kyvyttömyysetuuksia
naisilla ja miehillä
tietointensiivisillä toimialoilla.
Suositukset
Väitöskirjan tulosten perusteella
voidaan todeta, että Terveyskysely
ja Voimavarakysely löytävät ne
työntekijät, jotka ovat riskissä
menettää työkyvyn. Tämän
perusteella voidaan suunnata
työterveyshuollon resursseja
kohdennetusti niille, jotka
tarvitsevat tukitoimia.
Kyselylomakkeiden avulla
pyritään ohjaamaan työntekijä
oikea-aikaisten tukitoimien
piiriin. Mutta ennen kaikkea
kyselylomakkeiden avulla
pystytään ohjaamaan palve-lujärjestelmän
resursseja .
Tulevaisuudessa eri kyselyjen
tietojen kustannustehokas
yhdistäminen tehostaa entises-tään
työterveyshuollon resurssien
Minna Pihlajamäki
käyttö.
Terveystarkastustoiminta-malli on
monin tavoin kehittynyt ja useat toimijat
käyttävät seulovia kyselyjä hyväksi
esitietojen keräämisessä. Algoritmit
auttavat tiedon nopeassa analysoinnissa.
Käyttäessä näitä algoritmeihin perustuvia
toimintamalleja, tulee tietää mitä
lomakkeilla mitataan. Vain tällöin voidaan
tehdä oikeita johtopäätöksiä.
Lopuksi haluan muistuttaa, että vaikka
tunnemme työkyvyttömyyden riskitekijät,
emme voi käyttää tätä tietoa syrjivänä
perusteena sopivuuslausunnoissa. Emme
ota työterveyshuollossa kantaa tulevaan
yrityksen työkyvyttömyyseläkkeen
maksuluokkaan, vaikka paineita tämän
suuntaiseen toimintaan on olemassa.
Terveystarkastuksen tavoite ja tarkoitus
tulee aina olla kirkkaana mielessä, kun
niitä ryhdytään tekemään.
Yhteenveto
Työkykyä voidaan ennustaa ja varhaisiin
riskeihin tulee puuttua lääkinnällisin ja
kuntoutuksellisin keinoin. Ennustemalleja
ei voida käyttää syrjivästi vaan ennen
kaikkea oikeiden toimenpiteiden
suunnittelua varten. Ensisijaista on miettiä
riskien tunnistamisen jälkeiset kuntoutus-
ja hoitopolut. Riskien seulominen ja
huolien lisääminen ilman suunniteltuja
jatkotoimenpiteitä on epäeettistä.
Työntekijöitä ei saa jättää yksin, vaan
työterveyshuollon moniammatillinen
tiimi on tukena.
Minna Pihlajamäki
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työterveyden tutkimus
ja kehittäminen
minna.pihlajamaki@ttl.fi
Kliininen opettaja, Helsingin yliopisto
minna.pihlajamaki@helsinki.fi
link
link