Erityistyölasien hankinta
Erityistyölasien hankinta tapahtuu
aina työterveyshuollon kautta. Kun
työntekijällä on ongelmia näyttöpäätetyössä,
hän on ensin yhteydessä omaan
työterveyshuoltoonsa. Jollei aiempia laseja
ole käytössä, ohjataan henkilö optikolle
perusnäöntarkastukseen ja hankkimaan
tarvittaessa yleislasit omakustanteisesti. Jos
henkilö on ikänäköinen ja omat yleislasit
ovat oletettavasti ajan tasalla, suoritetaan
työterveyshuollon toimesta arviointikäynti
työpaikalla. Käynnin yhteydessä tarkastetaan
työpisteen ergonomia ja mitat sekä tehdään
tarvittavat muutokset. Jos ongelmat edelleen
jatkuvat, antaa työterveyshuolto työntekijälle
erityistyölasilähetteen, josta selviää
työpisteen mitta- ja muut tarvittavat tiedot.
Työpisteen mitat voi ottaa työterveyshoitaja,
työfysioterapeutti tai tehtävään koulutettu
työsuojeluvaltuutettu.
Työntekijä varaa ajan työnäköoptikolle
erityistyölasitarkastusta varten. Jos
henkilölle on tehty silmäleikkaus tai hänellä
on todettu silmäsairaus, on aika varattava
ensin silmälääkärille, joka tutkii silmän
terveydentilan. Erityistyölasilausunto
suositellaan tässäkin tapauksessa
jätettäväksi koulutetun työnäköoptikon
tai työnäkemiseen perehtyneen silmä-tautien
erikoislääkärin tehtäväksi.
Jos erityistyölasilausunto on puol-tava,
tekee työnantaja lopullisen
päätöksen lasien kustantamisesta
ja oman toimintatavan mukaisesta
hankintapaikasta.
Erityistyölasilausunto toimitetaan aina
lähetteen antaneelle työterveyshuollolle.
Työnantajan niin halutessa ja erikseen
sopien, voidaan lausunto toimittaa
myös työnantajalle GDPR-vaatimukset
huomioiden. Optikkoliikkeen tulee
säilyttää kopio lausunnosta potilastiedon
tapaan.
Lain tulkintaa muutamassa
erityisessä tilanteessa
Silmäkirurgia on kehittynyt lain
laatimisajankohdan jälkeen monin
tavoin. Tästä syystä asiaa ei mainita
erityistyölaseja koskevassa lainsäädännössä.
Taittovirheeseen vaikuttavia leikkauksia
ovat esim. laser- ja linssileikkaukset sekä
kaihileikkaukset. Vnp1405/1993 (7§)
mukaan erityistyölasit tulee hankkia, jos
tavanomaiset silmälasit eivät ole työhön
sopivat. Taittovirheleikkaus ei vastaa
tätä kuvausta. Taittovirheleikkauksen
läpikäynyttä henkilöä tulee kohdella
12 Työterveyshoitaja 4/21
erityistyölasien osalta samalla tavalla kuin
henkilöä, jolla on luonnostaan leikkauksen
tulosta vastaava näkötilanne. Pääsääntöisesti
taittovirheleikkausta ei suositella
hyväksyttäväksi yleislaseina erityistyölaseja
arvioitaessa.
Piilolaseja ei poikkeustapauksia lu-kuun
ottamatta ole tarkoitettu jatkuvaan
käyttöön tai henkilön ainoiksi näkemisen
apuvälineiksi. Tulehdus tms. tilanne
saattaa aiheuttaa väliaikaisen esteen
piilolasien käytölle. Henkilöllä tulisi olla
myös normaalit lasit tällaisia tilanteita
varten. Tästä syystä piilolaseja ei suositella
hyväksyttäväksi erityistyölasiasiassa
ainoiksi käytössä oleviksi yleislaseiksi.
Piilolaseja ei myöskään suositella
hyväksyttäväksi erityistyölaseiksi siitä
syystä, että ajankohtina, jolloin henkilö
on estynyt käyttämästä piilolaseja, hän ei
voisi käyttää myöskään etl-piilolasejaan ja
olisi näin ollen estynyt tekemästä työtään.
Poikkeustapauksissa jos henkilöllä
on piilolasien jatkuvaa käyttöä vaativa
silmäsairaus, suuri anisometropia tai esim.
suuret vinosuuntaiset hajataitteisuudet,
voidaan piilolaseja tai niiden päälle
rakennettavaa erityistyölasiratkaisua
suositella tapauskohtaisesti.
Etätyö ja mobiilityö
Etä- ja mobiilityötä voidaan tehdä joko osa-
tai kokoaikaisesti työnantajan kanssa sopien.
Työnantaja päättää etätyöntekijöiden
osalta, miten erityistyölasien, kotitoimiston
kalusteiden ja tarvittavien työvälineiden
hankintaan suhtaudutaan. Jos etätyö on
kokoaikaista, on mahdollisesti tarvittavat
erityistyölasit suunniteltava kotitoimiston
mittojen mukaan. Oikea ergonomia
on varmistettava erityistyölasiprosessin
aluksi normaaliin tapaan, vaikka
kyseessä on etätyöpiste. Työnantaja
voi päättää kenen kustannettavaksi
mahdolliset ergonomiamuutokset jäävät.
Useimmat työnantajat kustantavat
kokoaikaista etätyötä tekevän työntekijän
kalustehankinnat.
Jos etätyö on osa-aikaista ja työn-antaja
on osoittanut työntekijälle
varsinaisen työpisteen omista tiloistaan,
on erityistyölasit suunniteltava pää-sääntöisesti
työnantajan tarjoaman
työpisteen mittojen mukaan. Työnantaja
voi päättää huomioidaanko myös
kotitoimiston mitoitusta lasien
hankinnassa vai jääkö siellä näkeminen
työntekijän itsensä järjestettäväksi.
Kummankin tapauksen kohdalla
työnantaja päättää haluaako kustantaa
ergonomia- ja mittauskäynnin työntekijän
kotona vai selvitetäänkö ergonomia ja
kotitoimiston mitat etänä videoyhteyden
avulla tai simuloimalla mittaustilanne
esim. työpaikalla tai työterveyshuollon
tiloissa.
Pelkästään kannettavan tietokoneen
tai älylaitteen kanssa tehtävä työ asettaa
omat haasteensa. Kannettavien laitteiden
koot ovat pienentyneet, samoin niistä
nähtävä kuva ja tekstifontit. Laitteiden
koon takia on työskentelyetäisyys
yleensä poikkeuksellisen lyhyt. Sen
lisäksi, että pitkäkestoinen lähelle
katselu rasittaa silmiä merkittävästi, tulee
erityistyölasiasiaa harkittaessa miettiä,
milloin erityistyölaseista on hyötyä? Jos
työtä tehdään pienellä laitteella lähelle,
ilman tarvetta kauemmas katseluun, pelkät
lähilasit voivat toimia jopa paremmin kuin
toimistolinssit. Vaihtoehtoisesti normaalit
moniteholasitkin voivat olla toimiva
ratkaisu joissain tilanteissa verrattuna
päätelaseihin. Jos välietäisyyksille (60–90
cm) ei ole tarvetta nähdä, ei erityistyölasien
puoltoon välttämättä ole tarvetta.
Lähdemateriaali:
Suomen Työnäköseura Ry http://www.tyonako.
fi/tyonakeminen/erityistyolasit/suomen_tyo-nakoseuran_
suositus_erityistyolaseista/
Eu-direktiivi 90/270/ETY Valtioneuvoston pää-tös
1405/1993 Stm Näyttöpäätetyö-opas, 2000
Stm ja Ttl, Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä
-ohje, 2007 AVI Näyttöpäätetyö-opas 2014
/www.tyonako