Työympäristön kehittäminen
sen yhteyden, ja ne ovat valmiita kehittämään työoloja, vaikka taloudellista
tukea ei ole saatavilla.
Konsultteja ja konsulttitoimistoja on muutama, jotka löytyvät hakusanoilla
työhygienian palvelut ja työympäristöpalvelut. Teknologiateollisuuden,
Metallin ja Pron tekemässä kyselyssä (Teknologiateollisuus
2015) melu, huonot työasennot ja ilmanvaihto sekä haitalliset aineet kuten
huurut, sumut ja käryt arvioitiin edelleen suurimmiksi työsuojeluongelmiksi.
Suurimmat työsuojeluongelmat näkyvät edelleen myös suurimpina
ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen aiheuttajina. Työhyvinvoinnin
ja -terveyden kannalta altisteiden koettu haittaavuus on nousemassa yhä
tärkeämmäksi. REACH-lainsäädännön vaikuttavuutta selvittäneessä seurantahankkeessa
havaittiin hyvää kehitystä työpaikkojen kemikaaliturvallisuustietoisuudessa.
Hankkeessa havaittiin mm. että kemialliset tekijät huomioivia
riskinarviointeja oli seurantajakson aikana tehty yhä useammalla
työpaikalla (Kallio, ym. 2017).
Työympäristön osalta uusina ongelmina ovat esimerkiksi nanomateriaalit,
3D tulostus ja automaation lisääntyminen (Sosiaali- ja terveysministeriö
2015). Esimerkiksi jätehuollon ja jätteiden uusiokäytön
aloilla tyypillinen riski on työntekijöiden altistuminen erilaisille biologisille
ja kemiallisille tekijöille. Uusissa materiaaleissa on käytetty kemikaaleja
ja aineita, jotka voivat reagoida elimistössä hormonien tavoin.
Bio- ja kiertotalouden uudet sovellukset teollisuudessa ja energiantuotannossa
tuottavat uusia altisteita, joihin alan voimakkaan kasvun
myötä on perehdyttävä ennakoivasti.
Etenkään pienissä yrityksissä ei ole pätevyyttä arvioida työhygieenisiä
ongelmia (Liuhamo 2015). Ulkomailla työhygienian alueella (Guillemin
2012) ovat nousseet esiin riskeistä aiheutuvat pelot, sosiaalinen vastuu
ja että työhygienian pitäisi katsoa asioita nykyistä laajemmin. Tässä
yhteydessä on puhuttu nanomateriaaleista, sähkösumusta, biologisten
tekijöiden uusista ongelmista, psykososiaalisista uhista sekä kemiallisista
tekijöistä.
Julkisella puolella rakennetaan tai muutetaan vanhoja toimistotiloja
monitilaratkaisuiksi, mikä haastaa mm. tilojen ilmanvaihdon, ääniympäristön
ja lämpöolosuhteiden hallinnan. Monissa yrityksissä tapahtuu työn
murros, ja moniosaajia tarvitaan. Enää ei tehdä työtä yhdessä kohteessa
eikä yhtä työvaihetta. Tällöin psykososiaaliset riskit nousevat ja työympäristön
riskit vähenevät. Kuitenkin myös mobiilissa työympäristössä voi löytyä
parannettavaa niin ergonomian kuin työhygienian osalta. Työpaikoilla
tarvitaan myös edelleen poissulkevia mittauspalveluita.
Työurien rikkonaisuus, erilaisten työtehtävien ja jopa ammattien vaihtelu
aiheuttavat myös haastetta työntekijöiden terveyden seurantaan.
Laadukkaasti toteutetut ja dokumentoidut altistumisen arvioinnit helpottavat
mahdollista työperäisten oireiden ja ammattitautien selvittämistä.
Erilaisia verkostoja tarvitaan, jotta yritykset pääsevät eteenpäin työolojensa
kehittämisessä. Hyvä esimerkki on Kemikaalivihin rakentaminen,
missä olivat mukana myös kemian alan työmarkkinaosapuolet. Suomen
työsuojelualan yritysten liitto STYL ry on tehnyt hienoa työtä suojainmyyjien
osaamisen kehittämiseksi, mistä kannattaa hakea mallia. Kaikki osaaminen
myös monialaistuu, jolloin työhygienia tulisi nähdä luontevana osana
rakentamista, työterveyshuoltoa, ihmisten työhyvinvointia sekä ihmisen
ja prosessien vuorovaikutusta. Yrityksissä ja työpaikoilla työhygienia
on osa työsuojelun ja työterveyshuollon työtä. Toivottavaa olisi, että sen
merkitys muistettaisiin myös prosessien, tilojen ja toimintojen suunnittelussa
yhdessä ergonomian ja työturvallisuuden kanssa.
Tiivistettynä kolmeen pointtiin:
1. Hyvien työympäristöjen ylläpitämiseksi pitää olla työhygieenistä
näkemystä,
2. työelämän muutoksiin tarvitaan uusien asioiden osaamista, sekä
3. psykososiaalisten ongelmien ja työturvallisuuden hallintaan tarvitaan
työhygieenistä näkemystä.
Vastaamme mielellämme näiden ajatustemme herättämiin ja muihin työhygieniaan
liittyviin kysymyksiin. Minkälaisia toiveita teillä käytännön työterveyshuollon
tekijöillä on meille työhygieenikoille? Pitäisikö meidän keskustella
enemmän keskenämme, jakaa tietoa enemmän ja oppia toinen
toisiltamme?
Milja Koponen
Työterveyslaitos ja Suomen Työhygienian Seura ry:n puheenjohtaja
Milja.Koponen@ttl.fi
Rauno Pääkkönen
2A-insinöörit Suunnittelu Oy
Rauno.Paakkonen@gmail.com
Lähteet
Guillemin, M.: The future of occupational hygiene. BOHS presentation, Cardiff, UK,
April 2012
Kallio, N, ym. REACH-asetuksen vaikutus työturvallisuuteen – 1. väliarviointi. Tietoa
työstä. Työterveyslaitos, Helsinki, 2017.
Liuhamo, M: Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi. Esitutkimuksen
Raportti. Työterveyslaitos, Helsinki 2015.https://www.julkari.fi/bitstream/
handle/10024/126947/KOKO_Pienyritysten%20kehitt%C3%A4minen%20ja%20
ty%C3%B6hyvinvointi_uusi.pdf?sequence=1
STM: Työelämä 2025 - Työelämän ja työympäristön muutosten vaikutukset työsuojeluun
ja työhyvinvointiin , sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2015:16. Helsinki
2015, 57 s. https://www.julkari.fi/handle/10024/125724
Teknologiateollisuus, Metalli ja Pro. Työsuojelukysely 2015. Työturvallisuus parantunut,
mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma. http://www.metalliliitto.
fi/documents/10137/23185/Tyosuojelukysely_2015_www.pdf/89b7a320-55d0-
4bee-bbcf-6010bd82bf8b
Työterveyshoitaja 2/17 31
