- ”Välinpitämättömät” söivät omien tapojensa mukaisesti, eikä heillä ei
ollut motivaatiota muuttaa tapojaan, joten heidän tapojensa muuttamiseen
ei kannata käyttää aikaa.
- ”Riskiryhmään kuuluvat” joutuivat pakon edessä muuttamaan elintapojaan,
muuten heille tulee tai jo oli ongelmia painon tai terveyden kanssa.
Heitä ohjasi ulkoinen motivaatio muuttaa tapojaan.
- ”Valistuneet” olivat sisäisesti motivoituneita pitämään huolta terveydestään
ja kunnostaan, joten he katsoivat tarkasti, mitä söivät. Nämä työntekijämiehet
voisivat olla toistensa ”sparraajia” ja tukena hyvän työaikaisen
syömisen edistämisessä.
Sosiaaliseen markkinointiin kuuluu käyttäytymismuutokseen vaikuttaminen
positiivisuuden kautta, hyötyjä korostamalla. Tällaista toimintaa voivat
olla esimerkiksi kilpailut, palkinnot toivotusta käyttäytymismuutoksesta
tai kokeilut. Tässä hankkeessa tehtiin kuukauden kokeilu, ”puoli kiloa päivässä”,
jonka tarkoituksena oli saada osallistujat syömään
puoli kiloa erilaisia kasviksia osana eväitä. Tavoitteena
oli, että kokeiluun saataisiin mukaan erityisesti
”riskiryhmään kuuluvia” miehiä, joilla
on tarvetta muuttaa ruokailutottumuksia,
esimerkiksi terveyssyistä. Käytännössä
miehet valikoituivat avoimen ilmoittautumisen
kautta, koska osallistuminen
perustui vapaaehtoisuuteen.
Kokeiluun mukaan tulleet miehet
sitoutuivat syömään kuukauden
ajan työpäivinä (5 x vko) päivittäin
kasvispussin (½ kg) sisällön.
Kasvispussit suunniteltiin ja toimitettiin
miesten työpaikalle hankkeen
puolesta. Jokaisella viikolla oli erilainen
kasvispussi. Pussissa oli helposti syötäviä
kasviksia ja kasvistuotteita, muun muassa
valmissalaattiannoksia, marja-, hedelmä-, tai kasvispirtelöitä, nektareita,
tuoremehuja, mehukeittoja, helposti syötäviä hedelmiä ja kasviksia,
hedelmäsäilykkeitä tai lasten hedelmäsoseita (kuva). Pussissa oli myös infolehtinen
tuotteista ja kokeilusta, käsipyyhepaperia ja tuotteiden syömiseen
tarvittava kertakäyttölusikka, veitsi tai vastaava. Kun miehet lähtivät
töihin, he ottivat kasvispussit mukaansa ja söivät sen sisällön useimmiten
työpäivän aikana vähitellen taukojen aikana.
”Puoli kiloa päivässä” -kokeilu oli miesten mielestä ”tosi hyvä kokemus”
ja kannusti kasvisten käyttöön. Myös se, että kasvisten syöntiä markkinoitiin
positiivisuuden kautta, sai kiitosta. Pääosin kasvispussien sisältö
sopi miesten makuun, mutta vauvan hedelmäsoseet, hedelmäsäilyke ja
retiisit jakoivat mielipiteitä, ja erityisesti vauvanruokien syöminen herätti hilpeyttä
miehissä. Kasviskokeilun yhtenä tarkoituksena oli saada työpaikalla
aikaan keskustelua kasviksista sekä vähän ihmettelyäkin aikaan siitä,
mitä ”nuo pilottimiehet oikein syö”. Kokeiluun osallistuvat miehet huomattiin
työpaikalla, ja tuotteista keskusteltiin ruokapöydissä. Tieto kasviskokeilusta
levisi työpaikan ulkopuolellekin, ilman että siitä erityisesti tiedotettiin.
Koska kokeilu kesti neljä viikkoa, suurin osa miehistä oli huomannut
muutoksia omassa voinnissaan. Yksi miehistä oli huomannut oman energiansaantinsa
pysyneen kokeilun aikana tasaisempana kuin ennen sitä,
ja hän kertoi jaksaneensa paremmin työn jälkeisissä harrastuksissa. Kasvisten
käyttö oli lisääntynyt kokeiluun osallistuneiden miesten ruokavaliossa.
Kokeiluun osallistuneet miehet toivat esille, että heitä oli ohjattu työterveyshuollossa
elintapamuutokseen, ja osa oli kokenut ohjauksen kovin
painostavaksi. He tiesivät itse, miten heidän olisi pitänyt muuttaa tapojaan,
koska tietoa on tarjolla runsaasti eri viestintäkanavilla. ”Puoli kiloa päivässä”
-kokeilussa he pääsivät porukassa kokeilemaan ilman ulkopuolista
painostusta, jolloin kokeilusta tuli hauska ja mieleenpainuva kokemus.
Sosiaalinen markkinointi, jossa positiivisuuden kautta markkinoitiin
uutta tapaa toimia, toimi tässä tapauksessa hyvin. Vastaavanlaisia sosiaalisen
markkinoinnin keinoja voisi käyttää myös muussa ”terveyden
edistämisen” markkinoinnissa, koska elintapamuutosten tekeminen vaatii
usein vain pieniä muutoksia jokapäiväisissä rutiineissa, mutta rutiinien
muuttaminen voi jäädä toteutumatta ilman tukea. Kasviskokeilussa tuki
tuli muulta kaveriporukalta.
Kirjoittaja:
Paula Mäkeläinen
TtT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
paula.makelainen@xamk.fi
Hedelmiä on nyt tullu kotiakin ostettua
Lisätietoa:
Tuikkanen R, Mäkeläinen P. 2016. Mistä koostuvat tosimiehen
eväät. Hyvän työaikaisen syömisen edistäminen.
http://www.theseus.fi/handle/10024/118107
Tukia H, Wilskman K, Lähteenmäki M. 2012. Sosiaalisen
markkinoinnin ABC. THL. Opas 18.
https://www.thl.fi/documents/890257/905529/
sosiaalisen+merkkinoinnin+abc.pdf/6c61db51-da83-
4389-950b-d0d6c1467788
Työterveyshoitaja 2/17 21