Lähteet: www.stthl.fi
dökset ja normit. Kansainvälisesti vertaillen tietotekniikan käyttö
suomalaisessa terveydenhuollossa on laajaa. Euroopan tasolla
Suomi on edelläkävijämaa.
Sähköiset palvelut auttavat terveydenhuollon painopisteen
siirtymistä terveyden edistämisen sekä asiakaslähtöisyyden
suuntaan. Teknologia pyrkii muuttamaan terveyspalvelujen
organisaatioiden toimintaa älykkäämmäksi, asiakkaita paremmin
palvelevaksi, laadukkaaksi ja nopeaksi. Tarkoituksena
on lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta sekä kansalaisten terveyshyötyä,
elämänlaadun paranemista ja riskitekijöiden vähenemistä.
Asiakkaan rooli oman terveytensä edistäjänä on
vahvistunut sekä vuorovaikutus ja kohtaaminen terveydenhuollon
kanssa lisääntynyt. Kuluttajien valmiudet sähköisten palvelujen
käyttöönottoon on todettu hyviksi, joka onkin edellytys
sähköisten palvelujen jatkokehittämiselle.
eTERVEYSTARKASTUS – ASIAKKAAN
NÄKÖKULMASTA
Suomessa työterveystarkastusta pidetään osana kansanterveystyötä.
Asiakkaiden näkökulmasta se on saavutettu etuus, johon
suhtaudutaan hyväksyvästi. Yksilöasiakkaiden on todettu
olevan halukkaita ja valmiita ottamaan käyttöön eTerveystarkastus
ja he ovat kokeneet sen hyödyllisenä ja tärkeänä. Yksilöllinen
toteutustapa on koettu parhaaksi tavaksi toteuttaa tarkastus.
Suurin osa asiakkaista haluaisi eTerveystarkastuksen toteutettavan
vuosittain. Asiakkaat ovat tyytyväisiä eTerveystarkastuksen
kokonaisuuteen, selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Naiset
ovat tyytyväisempiä tarkastukseen kuin miehet. Ikäihmiset suosittelevat
tarkastusta useammin kuin muut ikäryhmät. Sähköisiin palveluihin suhtautumiseen
ei vaikuta se kuinka tottuneita asiakkaat ovat käyttämään
sähköisiä palveluita tai älylaitteita.
Sähköinen työterveystarkastus antaa yksilölle tietoa eri sairauksista
ja terveysriskeistä. Huomiota kuitenkin kaivataan enemmän elämäntapoihin
liittyvien tavoitteiden asettamiseen. Henkilökohtainen palaute
auttaa paremmin terveysriskien tiedostamisessa. Asiakkaat kaipaavat
lisäksi sähköistä materiaalia ohjauksesta ja neuvonnasta, mihin palata
tarkastuksen jälkeen. He raportoivat saaneensa eniten TANO:a terveyteen
ja elintapoihin liittyen, vähiten ammattitaitoon, työhön ja työolosuhteisiin
liittyen. Työterveyshuollon TANO-toiminnan on myös todettu
olevan asiantuntijalähtöistä asiakaslähtöisen toiminnan sijasta, joten
tämän suhteen on vielä kehitettävää.
EETTISYYS ETERVEYSTARKASTUKSESSA
Vaikka teknologia luo uusia mahdollisuuksia palvelujen toteuttamiseen,
ei se poista tarvetta asiakkaan aitoon ja inhimilliseen kohtaamiseen.
Asiakkaat pitävät ammattilaisen henkilökohtaista tapaamista arvona
sinänsä, sillä he hakevat terveydenhuollon palveluista myös sosiaalisten
tarpeiden tyydytystä. Palveluntuottajan näkökulmasta eettisyys käsittää
kriittisen pohdinnan siitä, mitä palveluja voidaan sähköisesti tuottaa.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole voimassa olevaa etäpalveluja ohjaavaa
lainsäädäntöä. Työterveyslaitos, Kela, Valvira sekä Sosiaali- ja
terveysministeriö ovat kuitenkin laatineet ohjeet työterveyshuollon etäpalvelujen
toteuttamiseen.
Palveluntuottajan ja terveydenhuollon ammattihenkilön on pohdittava,
mitkä palvelut soveltuvat etäpalveluina annettaviksi. Pohdinnan on
perustuttava hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, ammattieettisiin periaatteisiin
sekä tapauskohtaisuuteen. Annettavan palvelumuodon tulee
olla kirjattuna toimintasuunnitelmaan. Onnistuakseen etäpalvelujen toteutus
vaatii lisäkoulutusta, asianmukaisia välineitä ja tiloja, tieto- ja yksityisyydensuojan
sekä yrityssalaisuuksien noudattamisen toteutumista.
eTERVEYSTARKASTUS TYÖVÄLINEEKSI
• eTerveystarkastuksen suosittelu yritysasiakkaille mahdollistaa sen käyttöönoton.
• Työterveyshuollon yksilöasiakkaat toivovat saavansa palveluita helposti,
nopeasti ja edullisesti esimerkiksi erilaisten sähköisten lomakkeiden
avulla.
• Asiakkaan tulee saada sähköisen terveyspalvelujen käyttämiseen riittävät
alkuohjeet, jotta säästytään myöhemmiltä ongelmilta ja maksimoidaan
resurssien käyttö sekä saatava hyöty.
• Tarkastuksesta annettavassa henkilökohtaisessa palautteessa tulisi
keskittyä työhön liittyviin seikkoihin sekä terveysriskien tiedostamiseen
ja elämäntapoihin liittyvien konkreettisten tavoitteiden asettamiseen.
• Jatkossa on tärkeää keskittää työterveystarkastus koskemaan laajemmin
asiakkaita motivoivaan ja sitouttavaan toimintaan. Tavoitteena olisi
mahdollistaa asiakkaille omien tietojen katselu ja muokkaus, itsemittaus
sekä työterveyshuollon kanssa vuorovaikuttaminen.
• Sähköisen terveystarkastuksen juurruttaminen osaksi käytännön työtä
vaatii muutosjohtamista, markkinointia, palvelumuotoilua sekä toimintatapojen
muutosta työyhteisöissä. Muutoksissa tarvitaan työprosessien
uudistusta, henkilöstön koulutusta, projektinhallintaa sekä vahvaa
johtajuutta.
• eTerveystarkastusta tulee kehittää edelleen, kartoittamalla myös ammattilaisten
näkökulmaa asiasta.
Elina Leskinen (yhteyshenkilö) ja Outi-Anniina Ohisalo.
Terveydenhoitajaopiskelijat. Helsinki. elina.leskinen@hotmail.com;
outi_mak@hotmail.com.
Työterveyshoitaja 2/17 19
