Elätkö vain työlle?
Työ on monille tärkeää ja tuohan se mielenkiintoista sisältöä, haasteita ja
onnistumisen kokemuksia elämään. Jos kuitenkin työ hallitsee liiallisesti elä-mää,
voi se uuvuttaa fyysisesti ja henkisesti. TEKSTI: MARJO PEURALA
Jotta työssään voi olla hyvä, tarvitaan
viikkoon muutakin sisältöä; virikkeitä,
lepoa ja aikaa rakkaimpien kanssa. Moni
unohtaa, että työ on kuitenkin vain yksi
osa elämää, ei koko elämä. Ihmiset, joilla on
läheisiä ihmissuhteita, mielekkäitä harrastuksia,
monipuolisia kiinnostuksen kohteita sekä aikaa
toipumiseen, liikkumiseen ja lepoon, ovat myös
monipuolisia ja tehokkaita työntekijöitä.
Liian pitkät työpäivät eivät paranna tuloksia,
vaan kyky saada asioita aikaan heikkenee.
Stressi kuluttaa aivoja ja vähentää kykyä
luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja arvostavaan
vuorovaikutukseen muiden kanssa. Lehdet ja
netti ovat pullollaan tutkimuksia ja kirjoituksia,
66 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
kuinka työkykyä voidaan ylläpitää ja välttää
ahdistuneisuus, masennus ja loppuun palaminen.
Työhyvinvoinnista on tullut työpaikoilla avainky-symys.
Menemme ison osan työpäivää autopilotilla ja
välillä on hyvä pysähtyä ja tarkastella omia
työtapoja; jättää pois vanhaa ja ottaa uutta
tilalle; mennä epämukavuusalueelle ja venyttää
omia rajoja. Näin voi kehittyä pitkällä aikavälillä.
Kannattaa pysähtyä miettimään, että voiko
jotkin työt tai työvaiheet tehdä toisin, jotta ne
eivät kuluttaisi työaikaa jatkossa niin paljon? Jos
tuntuu, että työt junnaavat paikallaan, päivät
venyvät eikä tehtävälista lyhene, pitäisi tutkia ja
kyseenalaistaa omia toimintatapojaan. Perus-
” Saako itse
vaikuttaa
siihen,
milloin ja
missä
työtä tekee?”