He was one of us
Helsingin Sanomissa (9.12. 2018)
julkaistussa nekrologissa vävynsä
sanojen mukaan Rislakki lähti
vapaaehtoisena sotaan kesällä 1941
neljätoistavuotiaana. Minun aikanani
Laivanpäällystöliitossa, hän ei kertonut
sodasta muuta kuin että hän oli ollut mukana
Lapin sodassa. Sitä, kuinka nämä sotavuodet
vaikuttivat hänen elämäänsä, on vaikea
määritellä.
Rislakki valmistui merikapteeniksi
Kotkassa vuonna 1953. Hän on seilannut
perämiehenä Korppoon varustamo oy:ssa ja
päällikkönä vuodesta 1958. Hän oli myöhem-min
päällikkönä ja merenkuluntarkastajana
Avomeri-varustamossa. Hänet palkattiin
vuonna 1969 Suomen Laivanpäällystöliiton
toiminnanjohtajaksi virastaan Merivakuutus-yhtiön
yhdistyksen tarkastajana. Hänen
aikanaan Merivakuutusyhtiössä hän sai
Helsingin kaupungin organisoimaan satamien
turvallisuutta sekä saamaan turvallisuusris-kinä
olevat satamiin kuulumattomat ulkopuo-liset
pois satama-alueelta. Hän otti myös osaa
Marraskuu-liikkeeseen, joka järjesti suojama-joitusta
asunnottomille.
Hänen oli kuitenkin pakko lähteä liitosta
vuonna 1978 henkilökohtaisten syiden vuoksi.
Riippumatta siitä, kuinka Rislakkia
arvioidaan, minun täytyy tunnustaa että hän
kehitti liitosta todellisen ammattiyhdistyk-sen.
Laivanpäällystön asema aluksilla sekä
palkkakehitys olivat syynä vuoden 1972
lakonuhkaan, jolloin matkustaja-alusten
kansipäällystön palkkakehitystä korjattiin.
Lauttaliikennettä oli kehitetty ja se oli
yllättänyt täysin työnantajat, ravintolahenki-lökunnan
prosenttipalkat johtivat siihen että
päällystö oli sijoilla 20-25 vuosipalkkataulu-kossa.
Se oli ensimmäinen datapohjainen
palkkatutkimus merenkulun alalla. Varusta-jat
olivat ”unohtaneet” aiemman suosituksen,
jonka mukaan päälliköillä pitäisi olla aluksen
korkein palkka.
Näiden Joseph
Conradin sanoin
haluan muistaa
edesmennyttä
Henrikki
Rislakkia, joka
menehtyi toinen
marraskuuta
2018 92-vuotiaa-na.
Hän oli synty-nyt
13.9. 1926
Lappeenrannas-sa.
Rislakki toimi
Suomen Laivan-päällystöliiton
toiminnanjohtaja-na
vuosina
1969-1978.
TEKSTI: SVEN-ERIK NYLUND
62 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
Lakko pystyttiin välttämään valtakunnan-sovittelijan
ohjauksella.
Rislakki uudisti myös Suomen merenkul-ku-
lehteä palkkaamalla ammattitoimittajan.
Keskusjärjestö SAK:n liittyminen tapahtui
jäsenäänestyksellä. Liiton taloutta järjestet-tiin
tiukalla jäsenmaksujen perinnällä ja
myöhemmin Liinamaa-sopimuksen mukaan
maksujen tilitys hoidettiin suoraan pankkiti-lien
kautta.
Rislakki oli myös aloitteentekijänä
työryhmissä SJÖSAM MYTE (Merenkulun
yhteistyötoimintaelin) kanssa merenkulkuvä-en
organisaatioiden kanssa.
Suojellakseen liiton taloutta ylipäänsä
lakkotilanteiden varalta ehdotti Rislakki
hallitukselle, että liitto lainaisi rahaa
Merimieseläkekassalta ostaakseen vapaa-ajanviettoalueen
jäseniä varten. Silloin
ostettiin Jaatila Sulkavan kunnasta Saimaan
rannalta. Jaatila on vielä nykypäivinäkin
jäsenten käytössä.
Liiton toiminnanjohtajan virkansa jälkeen
Rislakki lähti merille ja seilasi Ilmari Tuuli-varustamossa
päällikkönä kunnes varusta-mon
alukset ulosliputettiin.
Ikävä kyllä menetin kontaktini Rislakin
kanssa sen jälkeen kun hän lopetti liiton
toiminnanjohtajana. Hän sai kaikenkaikkiaan
elää pitkän elämän perheensä kanssa. Me
merimiehet tiedämme, että joillain kollegoil-lamme
on ollut ongelmansa alkoholin kanssa,
olemme nopeita tuomitsemaan siitä huolimat-ta
että kyse on monia koskettavasta sairau-desta.
Nykyaikana sairautta yritetään
parantaa terapian avulla mutta ihmisen
täytyy ymmärtää olla itse kypsä terapiaan.
Yritin keskustella Rislakin kanssa siitä
mahdollisuudesta mutta hän ei ollut vielä
silloin kypsä terapialle. Kaikista mielipide-eroistamme
huolimatta annan kaiken
kunnian hänen kahdeksan vuoden työstään
(työpanoksestaan?) liitolle ja muistan hänen
onnistumisiaan sekä epäonnistumisiaan.
Lepää rauhassa Henrikki. •
In Memoriam