Pro terveys 9
Työn pitovoima
syntyy kohtaamisissa
Työn imu, se on mahdollisuutta käyttää osaamista monipuolisesti ja
kehittää työtään. Se merkitsee tilaisuutta vaikuttaa omaan työhönsä ja työoloihin.
Työn imussa kokee merkityksellisyyttä ja arvostusta työssään.
eillä kaikilla tulisi olla oikeus kokea
työssä sitä olo- ja tunnetilaa, jota
myös työn imuksi kutsutaan. Mutta
miten on sen kokemuksen laita
tämän hetken kuormittavassa arkitodellisuudessa,
jossa selkänahasta revittykään ei
tahdo riittää? Aikana, jolloin terveydenhuoltoalan
työolobarometrit muistuttavat, että työssään jaksaa
yhä harvempi ja yhä useampi pohtii uran vaihtoa.
Heti alkuun hyvät uutiset: on olemassa työkaluja,
joilla voidaan vahvistaa juuri näitä työssä
jaksamisen, viihtymisen ja menestymisen
kannalta keskeisiä tekijöitä. Työn
tukemisen valikko on kehitetty tarjoamaan
tarpeenmukaista tukea yksilön
ja työyhteisön moninaisiin vaiheisiin ja
tilanteisiin.
Työelämän koulutusasiantuntijana
olen saanut olla mukana rakentamassa
työn tukemisen menetelmiä omassa organisaatiossani.
Uudistamme perehdytysohjelmaa,
”ON OLEMASSA
TYÖKALUJA, JOILLA
VOIDAAN VAHVISTAA
TYÖSSÄ JAKSAMISEN,
VIIHTYMISEN JA
MENESTYMISEN
KANNALTA KESKEISIÄ
TEKIJÖITÄ.
koulutamme esimiehiä ja mentoreita
valmentavaan työtapaan. Kehitämme työnohjausta
sekä edistämme työyhteisöjen kehittämistyötä
Lean-fasilitoinnilla. Pyrimme tukemaan ammattiuralla
etenemistä, rikastamaan työn sisältöjä ja
syventämään osaamista systemaattisella koulutuksella.
Tarjoamme työkaluja myös työyhteisön haastaviin
ja konfliktiherkkiin tilanteisiin sovittelukoulutuksen
keinoin. Työn tuen valikkoon ja taulukkoon
eri menetelmien soveltuvuudesta voi tutustua tarkemmin
Mielenterveystalon ammattilaisten osiossa
(ammattilaiset.mielenterveystalo.fi).
HALLITUKSEN PUHEENVUORO
M Tällä hetkellä, kun pandemia koettelee kaikkien
voimavaroja, tulee mieleeni psykoterapiasta lähtöisin
oleva validaation käsite. Validoiminen tarkoittaa
sellaista asennetta ja ilmapiiriä, joka viestittää toisen
kokeman ja kertoman päteväksi sekä tunteen todeksi
ja oikeutetuksi ilman asian ohittamista, vähättelyä
tai pois selittämistä. Tätä kohtaamisen tapaa on
mahdollista opetella ja harjoittaa tietoisesti työelämän
vuorovaikutustilanteissa. Uskallankin väittää,
että sensitiivinen, validoiva ja rinnalle asettuva kanssaihminen
– on hän sitten esimies, kollega
tai mentori – on loppujen lopuksi se
kaikkein tehokkain työpaikkojen veto- ja
pitovoimaa lisäävä tekijä. Ja toimintakulttuurin
luovat ihmiset – sinä ja minä
– eivät kasvottomat organisaatiot.
Tässä hetkessä ja tulevaisuudessa
tarvitaan toki muutakin. Tarvitaan
osaamisen kehittämisen ja johtamisen
strategiaa, työ- ja yksityiselämän tasapainoa,
työkyvyn tukemista, kunnollisia työoloja
ja työn vaativuuteen nähden oikeudenmukaista
palkkaa. Johtamisella toki on ja tulee aina olemaan
vahva rooli työssä jaksamista ja työelämän laatua tukevan
toimintakulttuurin rakentajana ja ylläpitäjänä.
Mutta jokainen meistä – työroolistaan riippumatta
– vaikutamme siihen, että työssään jaksaa ja viihtyy
yhä useampi ja yhä harvempi pohtii uran vaihtoa.
VIRVE EDLUND
koulutusasiantuntija, HUS Psykiatria
esh, TtM
Hallituksen jäsen, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry