24 Pro terveys
TYÖHYVINVOINTI & SOTE-HENKILÖSTÖ
Työhyvinvointia nakertaa
sitkeä resurssipula
Suurimmat kuormitustekijät sosiaali- ja terveysalalla liittyvät työn määrään, jo pelkästään
asiakaskontakteja on liikaa. Hyvinvoinnin haasteena on yksinkertaisesti resurssipula.
– Johtamiselle on valtava haaste saada ihmisiä
houkuteltua alalle. Keskeinen tekijä
työmäärän lisäksi on palkka. Varmasti
alalle tuleville nuorille erittäin tärkeä asia
on myös mielekkyys, pitää kokea, että
työtä saa tehdä eettisesti kestävällä tavalla.
Jos ristiriitoja näkee, niin helposti hakeutuu
pois koko ammatista, Itä-Suomen
yliopiston psykologian professori Marianna
Virtanen sanoo.
Virtanen katsoo sosiaali- ja terveysalan
työhyvinvointia tutkijan silmin. Hän näkee,
että korona-aikana alan ihmiset ovat
uupuneita.
– Sairauslomat lisääntyivät viime vuonna
niillä, jotka ovat lähityössä. Etätyötä
tehneillä ne ovat vähentyneet jyrkästi.
Hyvinvoinnin yhtenä
tekijänä johtaminen
– On tutkittu, että oikeudenmukainen johtaminen
on tärkeä asia. Silloin pelisäännöt
ovat selkeät, ihmisiä kohdellaan arvostavasti.
Nämä ovat perusasioita, jotka
ovat yhteydessä hyvinvointimittareihin.
Samoin päätäntävallan jakaminen ehkä
enemmän alemmas.
Olennainen hyvinvointitekijä on se,
millaiseksi ihminen kokee vaikutusmahdollisuutensa
omaan työhön. Mikä merkitys
sitten on alan hierarkkisuudella?
– En menisi ihan suoraan sanomaan,
että se ongelma on hierarkkisuus. Toki on
tutkittu, että itseohjautuvissa tiimeissä on
työhyvinvointi parantunut.
Esimerkiksi Helsingin kotihoidossa
on vuodesta 2016 kokeiltu itseohjautuvia
tiimejä. Siellä tiimin jäsenet ovat saaneet
enemmän päätäntävaltaa. Tästä näkökulmasta
Virtasen mukaan hierarkian madaltaminen
voisi olla yksi tekijä, joka vähensi
kuormittumista. Kokeilussa huomattiin
itseohjautuvuuden haasteet, silti osallistujat
painottivat, että ”he haluavat jatkaa
mallin kehittämistä, eivätkä halua palata
enää vanhaan”.
Yhdeksi ajan ilmiöksi nousee Attendo
Oy:n ratkaisu. Yritys solmi lokakuussa
2020 sopimuksen tuhannen hoitajan tuomiseksi
Suomeen Filippiineiltä seuraavan
neljän vuoden aikana. Virtanen on jo nähnyt
toiminnan käytännössä:
– Oman äitini hoivakodissa Helsingissä
on useampia filippiiniläisiä. He ovat opiskelleet
Suomea, osaavat sitä jo aika hyvin
eli tulevat sillä toimeen ja ovat motivoituneita,
hyviä hoitajia.
Opettele
sanomaan – ei
Virtanen muistuttaa, että jos kokee olevansa
kuormittunut, ihmisellä on oikeus
pyytää työkuormituksen selvittämistä
työterveyshuollon kautta. Perinteisiä keinoja
on parantaa omia voimavaroja elämäntavoilla,
mutta myös psykologisilla
coping-keinoilla. Esimerkiksi keskustellaan
esimiehen kanssa, pyydetään apua
työkavereilta tai opitaan rauhoittamaan
itse itsensä.
– Osalla ihmisistä on sekin, etteivät he
osaa sanoa ei. On opeteltava rajaamista
ja pohdittava, onko ihmisellä liian kovat
vaatimukset itseä kohtaan. Miten suhtautuu
huoliin ja stressiin, osaako siirtää ne
syrjään.
Virtanen näkee kuitenkin tässä myös
asian haasteen:
– Psyykataan ihmistä selviytymään,
mutta myös työolosuhteisiin pitäisi vaikuttaa,
eikä pistää ihmistä itseään sietämään
työolosuhteita.
Työkuormituksen
digitaalinen analyysi
Virtanen on mukana tutkimushankkeessa,
jossa etsitään eräänlaisia digitaalisia
jalanjälkiä työkuormituksesta.
– Yritetään tutkia työkuormitusta, eikä
pelkästään kyselyjen avulla vaan siten,
että katsotaan mitoituksia. Kuinka paljon
työvuoroissa on hoitajia potilasta kohden,
millaisia työvuoroja sekä mitä työaikaan
liittyviä tekijöitä havaitaan ja näiden yhteyttä
sairauspoissaoloihin.
Toinen tutkimusaihe ovat ilmastonmuutoksen
mielenterveysvaikutuket.
– Jännittävä aihe sekin, tutkimus on
alkanut vasta viime vuonna. Siinä on hyvin
monta toimijaa, se on yhteishanke,
jossa mukana ovat myös THL, Helsingin
yliopisto, Suomen ympäristökeskus sekä
Ilmatieteen laitos. Hankkeessa kerätään
sääbarometrejä ja yhdistetään tietoja
sairastamisrekistereihin. Yksi tutkittava
asia ovat valon määrän muutokset. Tutkimus
seuraa sen yhteyttä mielenterveyteen,
sairauspoissaoloihin ja lääkkeiden
käyttöön.
Teksti Sini Silvàn
Itä-Suomen yliopiston psykologian
professori Marianna Virtanen
on työterveyspsykologian dosentti
osaamisalueinaan työterveyden
psykologia, työkyky ja työhön liittyvät
sairaudet, mielenterveys ja työelämä.