KUTSUMUKSESTA – PREKARIAATTIIN?
HOITO- JA HOIVA-ALOJEN TYÖN MUUTOS -TUTKIMUSHANKE
Tarkoituksena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa prekaarityön ja kutsumuksen vaikutuksista
terveyteen ja työhyvinvointiin hoito- ja hoiva-alojen työntekijöillä.
I osatutkimus: Katsaus prekaarityön ja kutsumuksen yhteydestä.
II osatutkimus: Kyselytutkimus seuranta-asetelmalla, 1. aineistonkeruu syksyllä 2020 (n=7925).
Kaksi seuraavaa aineistonkeruuta puolentoista vuoden välein.
III osatutkimus: Haastattelututkimus kutsumuksen roolista sairaanhoitajien uralla (n=23).
Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto ja Sairaanhoitajien koulutussäätiö.
Pro terveys 13
kaisesti. Heikkolaatuiset työsuhteet ja
vastentahtoinen määräaikainen työ yhdistettynä
kasvavaan työmäärään johtaa
hoitajien uupumiseen. Maailmanlaajuisesti
hoitajista on pulaa ja alalla olevat
ovat enenevässä määrin aikeissa lähteä
alalta. On havaittu, että heikko kutsumus
tai sen toteutumisen mahdottomuus hoitotyössä
lisää lähtöaikeita. Kun hoitotyön
julkinen kuva muuttuu yhä negatiivisemmaksi,
uhkana on, että alalle ei saada tulevaisuudessa
riittävästi opiskelijoita.
Mitä tämä ei tarkoita? Määräaikainen
työ hoitoalalla ei Suomessa välttämättä
tarkoita prekaarityötä vaan vapautta
valita. Nuorten tai alalle siirtyvien
tavoitteena voi olla osa-aikainen työskentely
tai työkokemuksen saaminen
erilaisilta terveydenhuollon toimialoilta.
Lisäksi moni määräaikainen työntekijä
työskentelee opintojensa ohessa tai
hankkii lisäansioita ollessaan eläkkeellä.
Vaikka prekaarityö onkin todettu terveydelle
haitalliseksi, ei määräaikainen
hoitotyö näytä aiemman tutkimustiedon
mukaan heikentävän hyvinvointia, kunhan
se on vapaaehtoista. (6)
Hoitotyön koettu kutsumus on merkityksellinen,
koska sillä on todettu olevan
yhteys parempaan työkykyyn, työuraan
sitoutumiseen ja työtyytyväisyyteen (7).
Kutsumus näyttäisi myös auttavan kiinnittymistä
epävarmaan tai stressaavaan
työhön tuomalla jatkuvuuden tunnetta
ja tarkoitusta työhön (8). Huolestuttavaa
on, että vakituisten työntekijöiden kokema
kutsumus näyttäisi olevan heikompaa
kuin määräaikaisten. Vakituiset työntekijät
todennäköisesti kuormittuvat määräaikaisia
työntekijöitä enemmän, koska
joutuvat kantamaan suuremman vastuun
työpaikalla, ja tämä nakertaa kutsumusta.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on esitetty,
että matalan palkan perusteena
työnantajat käyttävät juuri kutsumusta.
Kutsumusta ei kuitenkaan tule käyttää
perusteena huonompaan palkkaan.
Toisaalta parempi palkka yksin ei hoitotyössä
korvaa huonoja työoloja eikä
riitä alalla pysymiseen. Etenkin nuorten
työntekijöiden alalle hakeutumista ja
työssä hyvinvoivana pysymisen tekijöitä
tulisi selvittää, koska nuoria tarvitaan
hoitotyöhön.
LÄHTEET
1 van der Cingel M, Brouwer J. What makes a nurse today? A debate on
the nursing professional identity and its need for change. Nurs Philos
2021;00:e12343.
2 Dik BJ, Eldridge BM, Steger MF, Duffy RD. Development and Validation of the
Calling and Vocation Questionnaire (CVQ) and Brief Calling Scale (BCS). J
Career Assess 2012;20(3):242–63.
3 Nigenda G, Serván-Mori E, Aristizabal P, Zárate-Grajales R. The correlates
of precarious working conditions in the Mexican nursing labour market
from 2005 to 2018: A repeated cross-sectional study. J Nurs Manag
2020;28(5):1010–20.
4 Jonsson J, Matilla-Santander N, Kreshpaj B, Johansson G, Kjellberg K,
Burström B, ym. Precarious employment and general, mental and physical
health in Stockholm, Sweden: a cross-sectional study. Scand J Public Health
2021;49(2):228–36.
5 Fité-Serra AM, Gea-Sánchez M, Alconada-Romero Á, Mateos JT, Blanco-Blanco
J, Barallat-Gimeno E, ym. Occupational precariousness of nursing staff in
Catalonia’s public and private nursing homes. Int J Environ Res Public Health
2019;16(24):4921.
6 Heponiemi T, Sinervo T, Elovainio M. Työn epävarmuus ja hyvinvointi.
Psykososiaalisten ja yksilöllisten resurssien vaikutukset sairaanhoitajien ja
lääkäreiden pätkätöissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 65/2011.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085487
7 Walsh BM, Burrus A, Kabat-Farr D, McGonagle AK, Call E, McIntire A, ym.
Living a calling and perceived work ability in domestic violence services. J
Couns Psychol 2020;67(2):241‒50.
8 Ziedelis A. Perceived Calling and Work Engagement Among Nurses. West J
MARJA HULT Nurs Res 2019;41(6), 816–33.
TtT, erikoistutkija, post doc -tutkija,
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
MARI KANGASNIEMI
dosentti, yliopistotutkija,
Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos
VIIDENNES HOITAJISTA
TYÖSKENTELEE
TÄLLÄ HETKELLÄ
MÄÄRÄAIKAISENA
ISTOCKPHOTO
/URN:NBN:fi-fe201205085487
