Kohti hyvinvoivaa hoivaa
Ikäihmisten hoivapalveluissa vaatimukset
10 Pro terveys
TYÖHYVINVOINTI HOIVATYÖSSÄ
Hyvinvoiva hoiva -hanke luotsaa henkilöstöä ja esihenkilöitä kohti työhyvinvointia ikäihmisten
hoivapalveluissa. Huomio on siirtynyt pelkästä kuormituksen vähentämisestä myös siihen, mistä
työntekijöille löytyy voimavaroja. Kiikarissa on tasapaino näiden välillä. Pandemian keskellä on
huomattu, että työn vetovoima onkin säilynyt ja työ koetaan arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.
henkilöstölle ovat korkeat.
Korona-aika on entisestään
lisännyt hoitohenkilöstön työstä
aiheutuvaa kuormitusta. Poikkeustilanteen
myötä niin työntekijöiden
kuin lähijohdon ja johtajienkin työuupumus
on lisääntynyt (1).
Hyvinvoiva hoiva – Välmående omsorg
-hankkeen keskeisenä tavoitteena
on parantaa ikäihmisten hoitohenkilöstön
työhyvinvointia. Perinteisesti työhyvinvointia
on kehitetty vähentämällä
työn kuormitusta. Viime vuosina on alettu
kiinnittää huomiota myös asioihin,
jotka antavat työntekijöille voimavaroja.
Tämä toimintatapa perustuu ajatukseen
tasapainosta, jossa työn voimavarat antavat
energiaa työhön ja vahvistavat työn
imua sekä heikentävät työn kuormittavien
tekijöiden haitallisia vaikutuksia. (2)
Hyvinvoiva hoiva -hankkeessa pyritään
lisäämään hoitohenkilöstön
ymmärrystä työhyvinvoinnin kokonaisuudesta
ja sen kehittämisestä. Lisäksi
tavoitteena on mahdollistaa työntekijöiden
osallistuminen oman työnsä
kehittämiseen. Yhdessä tunnistetaan
hoiva- ja hoitotyön voimavaratekijöitä
sekä tuodaan esiin niiden merkitys
työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin
kannalta. Kuormitustekijöitä vähennetään
kehittämällä työprosesseja Lean- ja
palvelumuotoilun menetelmin. Sujuvat
työprosessit ja yhteiset toimintatavat
helpottavat arjen työtä ja antavat hoitohenkilöstölle
enemmän aikaa arvokkaaseen
hoiva- ja hoitotyöhön sekä asiakkaiden
kohtaamiseen.
Tiedon kulku kärjessä
hoivatyön kehittämisessä
Työn kehittämisen tarpeita on mietitty
henkilöstön kanssa yhdessä työpajoissa.
Näissä on tunnistettu lukuisia konkreettisia
asioita, joita voitaisiin parantaa. Lisäksi
esiin on luonnollisesti tullut laajojakin kysymyksiä,
joihin tällä hanketoiminnalla ei
voida vaikuttaa, kuten henkilöstön riittävyys
ja esimerkiksi muistisairaat asiakkaat.
Keskeisiä teemoja, joita työntekijät
ovat ehdottaneet kehittämisen kohteiksi,
ovat tiedon kulku, yhteiset toimintatavat,
työn organisointi, työyhteisön toiminta,
perehdytys sekä työtilojen toimivuus. Jokainen
näistä teemoista sisältää lukuisia
haasteita ja vain osa on voitu valita mukaan.
Työpajatyöskentelyn kohteiksi on valittu
esimerkiksi seuraavia työprosesseja:
puheluiden aiheuttamat keskeytykset
työssä, sijaisten perehdytys, työpisteen
järjestys ja toimivuus sekä lääkärinkiertoon
liittyvän tiedon kulun toimimattomuus.
Koska tarpeita on runsaasti, oleellista
on kehittämiseen tähtäävän osallistavan
toimintatavan saaminen osaksi hoivayksiköiden
työkäytäntöjä myös hankkeen
jälkeen. Tähän pyritään erilaisin keinoin
mm. esihenkilöiden toimintaa tukemalla ja
verkkomateriaalien koostamisella kehittämistoiminnan
tueksi.
Olemme havainneet, että esihenkilöiden
rooli sekä työprosessien että työhyvinvoinnin
kehittämisessä on merkittävä.
Vaikka kehittäminen on henkilöstölähtöistä,
tarvitaan sen toteuttamiseen tukea ja
kannustusta yksiköiden esihenkilöiltä.
Tavoitteena onkin henkilöstön työhyvinvoinnin
lisäksi tukea hoivayksiköiden
Hyvinvoiva
hoiva -hanke
Hyvinvoiva hoiva -hankkeessa
vahvistetaan ikäihmisten hoitohenkilöstön
voimavaroja ja vähennetään
kuormitusta kehittämällä työprosesseja
henkilöstön kanssa.
•
ESR-rahoitteista hanketta toteuttavat
Åbo Akademi/
Centret för livslångt lärande,
Tampereen yliopisto/Johtamisen
ja talouden tiedekunta,
Laurea-ammattikorkeakoulu
sekä Yrkeshögskolan Novia.
•
Kaksikielinen hanke kohdentuu
ikäihmisten hoivayksiköihin
Uudellamaalla, Pirkanmaalla,
Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.
Hankkeen asiantuntijaverkosto
tarjoaa tukea työhyvinvoinnin ja
muutosvalmiuksien kehittämiseen
hoivayksiköiden henkilöstölle
vuosien 2019–2022 aikana.
Lisätietoja hankkeesta
www.abo.fi/hyvinvoivahoiva
/hyvinvoivahoiva
