8 Pro terveys
LÄHTEET
1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kotihoito. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito
2 Essote. Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä. https://www.essote.fi/tietoa-meista/hankkeet/
vetovoimainen-kotihoito-tehdaan-hyva-arki-yhdessa/
3 Muistiliitto. Hyvä työ aivoille. https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/hyva-tyo-aivoille
4 Työterveyslaitos. Aivotyö. https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/
5 Työterveyslaitos. Kognitiivinen ergonomia. https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/aivojen-hyvinvointi/
6 Kalakoski V, Käpykangas S, Valtonen T, Selinheimo S, Koivisto T, Paajanen T, ym. Kognitiivisen ergonomian
parantaminen hoitotyössä: Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Työterveyslaitos, 2018. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-261-810-8
7 Keurulainen P, Saarinen H. Työnantajan tuki kotihoidon työntekijän psyykkisen työhyvinvoinnin ja kognitiivisen
ergonomian edistämiseksi. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2020. http://urn.fi/
URN:NBN:fi:amk-202101271603
Lähihoitaja
Heidi Ruhanen
toteutti kehittämistehtävän
omalla
työpaikallaan
Kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja
Heidi Ruhanen opiskelee työnsä ohella Jyväskylän
ammattikorkeakoulussa kuntoutuksen
ohjaajaksi. Hän toteutti opiskelutehtävänä ja Vetovoimainen
kotihoito -hankkeen toimeksiannosta
kehittämistehtävän omalla työpaikallaan.
Kokeilu kohdistui hälytyspuhelimeen, jota yksi
työntekijä pitää vuorossa asiakaskäynneillä
mukanaan ja johon tulee päivän mittaan turvahälytyssoittoja
sekä muita tiimin asiakkaita
koskevia puheluita. Aiemmin oli vuoron alussa
tiimin kesken sovittu, kuka puhelimen ottaa
mukaansa. Tähän liittyi kuitenkin haasteita
työntekijöiden kesken sekä puhelimen
unohtumista toimistolle.
Kokeilussa työnjakaja otti tehtäväkseen merkitä
hälytyspuhelinvuoron aamun työlistoihin tasapuolisesti
kullekin vuorollaan. Pieni kokeilu on
auttanut vähentämään aamujen sirpaleisuutta.
Tämä on esimerkki siitä, miten työntekijöiden
käytännönläheiset yhdessä työstetyt ja sovitut
muutokset voivat vähentää kognitiivista kuormitusta
aiheuttavia tekijöitä.
SARI SAUKKONEN
fysioterapeutti YAMK, tki-asiantuntija,
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
MARI VIRTA
fysioterapeutti, kehittäjä,
Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä
arki yhdessä -hanke, Etelä-Savon sosiaali- ja
terveyspalvelujen kuntayhtymä
tukee psyykkistä työhyvinvointia ja kognitiivista ergonomiaa.
Kartoitus tehtiin kahden terveydenhoitajaopiskelijan opinnäytetyönä
Vetovoimainen kotihoito -hankkeen toimeksiannosta.
Työssä havaittiin, että erityisesti johtamisella on suuri merkitys
ja työnantajalla useita keinoja tukea kognitiivista ergonomiaa ja
työhyvinvointia. Työhyvinvoinnissa painottuvat erityisesti tiedonkäsittelyn
vaatimukset ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttava
työympäristö ja -olosuhteet. (7)
Suunnitelmallinen ja riittävästi resursoitu perehdytys, koulutus
ja jatkuva osaamisen vahvistaminen tunnistettiin vahvimmin
kognitiivista ergonomiaa tukeviksi keinoiksi. Nämä ovat tärkeitä
niin uusille, kuin jo työssä oleville työntekijöille. Kotihoidon digitalisoituminen
merkitsee uudenlaisia vaatimuksia. Kognitiivista
kuormitusta voidaan vähentää ennakoimalla uusien tietojärjestelmien
käyttöönotto huolellisella suunnittelulla, koulutuksella
ja takaamalla työrauha. Perehdytys ja sen ennakoivuus koetaan
erityisen tärkeäksi silloin, kun uusia tietojärjestelmiä otetaan
käyttöön. (7)
Työn selkeä organisointi ja työrauhan takaaminen ovat myös
kognitiivista ergonomiaa tukevia keinoja. Näihin voidaan vaikuttaa
parhaiten ottamalla henkilöstö mukaan niin työn organisoinnin
kuin tilaratkaisujenkin suunnitteluun. Kuulluksi tuleminen
on merkittävä tekijä työssä jaksamiseen. (7)
/
/
/hyva-tyo-aivoille
/kotihoito
/
/
/
