26 Pro terveys
KOMMENTTI
Työhyvinvointia
hyvinvoinnin ammattilaisille
”ORGANISAATIOSSA
TYÖHYVINVOINTIA
LISÄÄVÄT ESIMERKIKSI
SUJUVAT
TYÖPROSESSIT SEKÄ
RIITTÄVÄT JA AJANTASAISET
VÄLINEET
TYÖN TEKEMISEEN.
JENNI RINNE
TtM, lehtori, Turun ammatti-insituutti ja tohtorikoulutettava, Turun yliopisto
Kirjoittaja opettaa ammattikoulussa terveysalaa, tekee
väitöstutkimusta työhyvinvoinnista sekä bloggaa tämän aiheen parissa
Work.Life.Wellness_Jenni -tilillään Instagramissa
ja https://worklwellness.blogspot.com/
Kun puhutaan työhyvinvoinnista, on hyvä varmistaa,
että kaikilla on siitä jokseenkin samanlainen
käsitys. Työhyvinvointi voidaan ajatella esimerkiksi
vaakakuppeina, jossa pyritään työn voimavarojen
ja kuormittavuuden tasapainoon. Yhdessä kupissa
ovat voimavarat, jotka koostuvat esimerkiksi
yksilön fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta sekä
työyhteisön hyvästä ilmapiiristä ja johtamisesta.
Toisessa kupissa ovat usein psyykkiset ja fyysiset,
työn kuormitustekijät. Näitä aiheuttavat
sosiaali- ja terveysalalla hyvin erilaiset
asiat riippuen siitä, työskenteleekö
esimerkiksi potilashoito-, johto- tai
opetustehtävissä. Kuormitustekijöinä
voivat olla erilaiset haasteelliset asiakas
tai opiskelijatilanteet, kiireestä
johtuva riittämättömyyden tunne, epäergonomiset
työasennot, vuorotyö tai
venyvät työajat.
Työhyvinvoinnissa moni asia on
korjattavissa riittävillä taloudellisilla resursseilla,
jotka kohdennetaan esimerkiksi työntekijämäärän
lisäämiseen, työergonomiaa helpottaviin välineisiin
sekä työn suunnitteluun käytettävään aikaan. Kun
tiedetään resurssien rajallisuus, on hyvä tarkastella
muitakin.
Organisaatiossa työhyvinvointia lisäävät esimerkiksi
sujuvat työprosessit sekä riittävät ja ajantasaiset
välineet työn tekemiseen. Merkitystä on myös
työympäristön siisteydellä ja mukavuudella. Työn
voimavaroja lisää myös hengityselimille ystävällinen
sisäilma, hyvä työilmapiiri ja mahdollisuus vaikuttaa
oman työn suunnitteluun.
Työhyvinvoinnin edistäminen voidaan tietysti
ulottaa myös työntekijän vapaa-ajalle esimerkiksi
panostamalla liikuntaseteleihin ja teatterilippuihin,
joilla tuetaan yksilön fyysistä ja psyykkistä kuntoa.
Pääsääntöisesti työhyvinvoinnin edistäminen tulisi
kuitenkin kuulua työaikaan.
Myös yksittäisellä työntekijällä on suuri vastuu
oman työhyvinvointinsa edistämisessä. Sen tukemiseksi
tarvitaan uusia innovatiivisia ideoita työpaikan
työhyvinvointikulttuurin luomisessa.
Mitä työhyvinvointikulttuuri on? Kaikissa työpaikoissa
on olemassa työpaikkakulttuuri, jota ei enää
tutussa työpaikassa edes havaitse. Uutena työntekijänä
tämän yleensä huomaa heti, ja
vastauksena omaan ihmetykseensä saa:
”Meillä vaan on tapana tehdä näin!” Voiko
olla mahdollista, että työpaikalla on
työhyvinvointikulttuuri, jossa on tapana
pitää päivittäin kolme hyvinvointitaukoa
jumpaten, hengitellen, kävellen ja rentoutuen
kuunnellen musiikkia? Työpaikassa
on rentoutumishuone, työpaikkakokoukset
pidetään sään salliessa ulkona,
kehityskeskustelut jutellaan kävellen ja
työyhteisössä arvotaan viikon työhyvinvointiteko.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on tärkeä
rooli kansamme hyvinvoinnissa. Siksi on ensisijaisen
tärkeää, että tämä joukko saa aidon mahdollisuuden
huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan työpäivänsä
aikana. Kun työstä palautuminen alkaa jo
työtehtävien lomassa, jää voimavaroja myös muille
tärkeille asioille elämässä. Haastan sinut keskusteluun,
mitkä keinot työhyvinvoinnin edistämiseksi
voisivat olla mahdollisia omassa työpaikassasi?
/
