Pro terveys 19
EETTINEN TAPAUSKESKUSTELU SOPII TILANTEISIIN,
JOISSA TARVITAAN TUKEA
• potilaan hoitoon liittyvään päätöksentekoon
• eettisen osaamisen vahvistamiseen
• työryhmän yhteistyötaitojen ja päätöksentekoprosessin kehittämiseen
• toimintamallien ja ohjeistusten eettiseen tarkasteluun
JÄRJESTETYT EETTISET TAPAUSKESKUSTELUT
KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA 2019-2020
LÄHTEET
1 Goldman A, Tabak N. Perception of ethical climate and its relationship
to nurses’ demographic characteristics and job satisfaction. Nurs Ethics
2010;17(2):233–46.
2 Poikkeus T. Support for nurses’ ethical competence – organizational
and individual support by nurse leaders. Annales Universitatis
Turkuensis D1408. Turun yliopisto, 2019. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-951-29-7529-7
3 Dauwerse L, Abma T, Molewijk B, Widdershoven G. Need for ethics
support in healthcare institutions: views of Dutch board members and
ethics support staff. J Med Ethics 2011;37(8):456–60.
4 Lillemoen L, Pedersen R. Ethical challenges and how to develop ethics
support in primary health care. Nurs Ethics 2013;20(1):96–108.
5 de Snoo-Trimp JC, de Vet HCW, Widdershoven GAM, Molevijk AC,
Svanttesson M. Moral competence, moral teamwork and moral action –
the European Moral Case Deliberation Outcomes (Euro-MCD) Instrument
2.0 and its revision process. BMC Med Ethics 2020;21:52.
6 Weidema FC, Molewijk B, Kamsteeg F, Widdershoven GAM. Aims and
Harvest of Moral case deliberation. Nurs Ethics 2014;20(6):617–31.
ANU LAHTI
sh YAMK, kliinisen hoitotyön asiantuntija,
Kuopion yliopistollinen sairaala
SUSANNA VATANEN
sh, TtM, kliinisen hoitotyön asiantuntija,
Kuopion yliopistollinen sairaala
TARJA POIKKEUS
sh, TtT, ylihoitaja,
Kuopion yliopistollinen sairaala
kyselyllä keskustelujen jälkeen. Lähes
kaikki vastaajat (n=47) pitivät keskusteluja
työnsä ja ammatillisen kehittymisen
kannalta hyödyllisenä. Keskusteluista oli
saatu uusia näkökulmia ja konkreettisia
keinoja eettisten ongelmien tarkasteluun.
Osallistujat suosittelisivat keskusteluja
kollegoilleen. Osallistujat arvioivat,
että useammista keskustelukerroista ja
keskustelun säännöllisyydestä olisi hyötyä.
Keskusteluista saa tukea eettiseen
kuormittuneisuuteen ja keinoja käsitellä
eettisiä ongelmia. Myös eettinen osaaminen
lisääntyy.
Kokemuksia keskusteluista voi parhaimmillaan
kuvailla voimaantumisen
kautta. Oman eettisen ajattelun laajentaminen
on vahvistanut ammatillista itsetuntoa
ja -tuntemusta. Osallistuminen
on antanut keinoja kohdata eettisiä kysymyksiä
myös tulevaisuudessa. (6) Terveydenhuollossa
tarvitaan moniammatillista
yhteistä arvopohjaista keskustelua,
jotta vaikeita tilanteita osataan käsitellä.
Eettinen tapauskeskustelu on yksi
keino vahvistaa ammattitaitoa, eettistä
päätöksentekokykyä ja työhyvinvointia.
Se on myös keino parantaa potilasturvallisuutta
ja hoidon laatua.
Henkilökunta
25
20
15
10
5
0
Opiskelijat
2019
Hoitoeettinen neuvottelukunta
2020
15
4
20
11
1 1
KUVIO 1.
Koronarokotteen
ottaminen laskettava
palkalliseksi työajaksi
Palkansaajien keskusjärjestöt
SAK, Akava ja STTK kannustavat
ihmisiä ottamaan koronarokotteen heti,
kun se on mahdollista. Järjestöt edellyttävät,
että työntekijät voivat käydä
ottamassa rokotteen työajalla ilman
palkanmenetystä.
SAK, Akava ja STTK edellyttävät, että työntekijät
voivat käydä koronarokotuksissa työaikana
ilman palkanmenetystä. Rokotus on
ennaltaehkäisevää työsuojelua varsinkin siinä
tapauksessa, että työ sisältää kohtaamisia
ja siten lisää koronatartunnan riskiä.
– Työpaikoilla on nyt rokotteen ottamisen
suhteen vaihteleva työaikakäytäntö. Jotta
koronarokotteen kattavuus saadaan mahdollisimman
korkeaksi, työnantajien on tehtävä
osansa ja annettava työntekijöille mahdollisuus
rokotteen ottamiseen työajalla, SAK:n
puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa.
Terveyshyödyn lisäksi kattava koronarokotussuoja
edistää yhteiskunnan avaamista
ja paluuta normaaliin. Kun riski koronavirustartuntojen
leviämisestä pienenee, yhä
useampia yhteiskunnan rajoituksia voidaan
purkaa.
– Rajoitusten purkaminen on edellytys
sille, että yritykset ja organisaatiot voivat jälleen
toimia normaalisti, lomautetut pääsevät
palaamaan työpaikoilleen ja mahdollisimman
moni työttömänä ollut työllistyy, Akavan
puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
Palkansaajien keskusjärjestöt pitävät tärkeänä,
että työterveyshuolto otetaan entistä
laajemmin mukaan koronarokotusten suunnitteluun
ja toteutukseen hyvissä ajoin ennen
kesälomakauden alkua. Työterveyshuolto on
työssäkäyville luonteva taho rokotteen ottamiseen
ja parantaa siten rokotesuojan kattavuutta.
Samalla työntekijöiden työsuojelu
tulee huomioiduksi.
www.akava.fi
/
/www.akava.fi
