Pro terveys 25
TYÖHYVINVOINTI & SOTE-HENKILÖSTÖ
Työfysioterapeutin
laaja ergonomiapaletti
Työfysioterapeutti Riitta Kärkkäiselle tuki-
ja liikuntaelinvaivoista kärsivät ovat sitä
ominta työsarkaa. Ergonomia on hänelle
silti paljon paljon enemmän kuin oikea
nostoasento suoralla selällä. On katsottava
myös organisaation tavat ja työn kognitiivisen
ergonomian kuorma. Teksti Sini Silvàn
– Työfysioterapeuttia sanotaan ergonomian asiantuntijaksi
työterveyshuollossa. Ergonomia on
kuitenkin fyysistä, organisatorista ja kognitiivista
ergonomiaa, työfysioterapeutti Riitta Kärkkäinen
Etelä-Savon Työterveys Oy:stä sanoo.
Organisatoriseen ergonomiaan liittyy, miten
työt on järjestelty, niin työajat, työprosessit kuin
henkilöstön yhteistyötaidot. Kiehtovaa ja tärkeää
on myös kognitiivinen ergonomia: muistaminen,
keskittyminen, havainnointitoiminta eli kuinka
käyttöliittymät ja työprosessit olisivat sopusoinnussa
inhimillisen tiedonkäsittelyn kanssa. Hoitotyössä
on paljon tämänkaltaista kuormitusta.
– Ergonomia pitää ymmärtää laajemmalti. Sitten
alkaa ymmärtää työn kuormitustekijöitä paljon
paremmin.
Työssä auttaa oma kokemus muutoksista
Kärkkäinen on töissä Etelä-Savon Työterveys
Oy:ssä, joka ensimmäisenä Suomessa muuttui
kuntaorganisaatiosta ensin liikelaitokseksi ja tästä
osakeyhtiöksi.
– Olemme tästä rinta rottingilla. Ja on äärettömän
hyvä, että itsellä on ollut työssä muutoksia.
On paljon helpompi ymmärtää asiakkaiden tuskaa
muutosten keskellä, kun itse on käynyt niitä läpi.
Vanhaan en silti palaisi, on paljon parempi näin.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat olleet
Kärkkäisen asiakkaita koko 20-vuotisen uran
ajan. Hän näkee, miten jatkuva muutos ja nyt soteuudistus
mietityttää ihmisiä: mihin mennään, mitä
ratkaisuja tulee.
– Psyykkinen kuormitus on ihan yhtä lailla
merkittävää kuin fyysinen kuormitus. Sote-alalla
on paljon sairauspoissaoloja, mitä myös Kunta-10
tilastot kertovat. Sitten on tämä pandemia. On
siirrytty toisiin tehtäviin, on työkuormaa, työtä koronapotilaiden
kanssa.
Ja nyt nukkumaan ja
palautumaan!
Riitta Kärkkäinen
viettää aktiivista
elämää, mutta tehoyhteiskunnassakin
pitää nukkua.
Kuormituksesta pitäisi myös palautua
Kärkkäinen viittaa Työterveyslaitoksen tietoihin, joiden
mukaan sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista
vain reilu kolmannes palautuu hyvin työpäivän kuormasta.
– Kaksi kolmasosaa ei palaudu, se on vähän huolestuttavaa.
Yli puolet miettii työpaikan vaihtamista. Yli
kolmanneksella on työstressiä ja alentunut työkyky.
Henkinen kuorma voi olla myös fyysisissä kivuissa
ihan merkittävässä roolissa taustalla. Ei ainakaan
paranna selkäkipua, jos töissä eivät ole asiat hyvin.
Silti Kärkkäinen muistuttaa, että moni asia mennyt
parempaan päin: on tullut apuvälineitä potilassiirroissa,
pienapuvälineitä ja potilasnostimia. Löytyy
sähkösäätöisiä sänkyjä ja patjoja, jotka vähentävät
asentohoidon tarvetta ja keventävät työtä. Teknologia
helpottaa, mutta samalla järjestelmät vaihtuvat ja
tulee uuden oppimista.
– On myös tutkimuksia, että johtaminen on parantunut.
Kohtaamiseen kannattaa satsata
Kärkkäinen opiskelee ergonomiaa osana terveystieteiden
opintoja Itä-Suomen yliopistossa. Hän pohtii
opinnäytetyötä tehdessään, että hyvinvoinnista
kannattaisi maksaa mieluummin kuin sairauspoissaoloista.
Ennaltaehkäisevän työn arvoa on vaikea
saada näkyviin euroina viivan alle. Mutta vihreää
valoa näyttää se, että asiakasyritykset haluavat ostaa
terveyttä ja konkreettisesti tiputtaa sairauspoissaolojen
kuluja.
– Fysioterapeuttina pitää ihan aidosti muistaa
kysyä, että ”mitä sinulle kuuluu”, satsata ensitapaamiseen
ja kohtaamiseen. Lääkäriin verrattuna meillä
on enemmän aikaa. Se on yksi tekijä, miksi ihmiset
ovat hyvin tyytyväisiä käytyään työfysioterapeutin
vastaanotolla, Kärkkäinen sanoo.