Pro terveys 23
Perheystävällisyyttä
työpaikoilla
Työelämässä ja lainsäädännössä tunnistetaan
lapsiperhearkeen ja vanhemmuuteen
liittyviä haasteita, mutta perheystävälliseksi
työpaikaksi lukeutuvallakaan
työpaikalla ei välttämättä tunnisteta tai
kiinnitetä huomiota muihin läheisiin kohdistuviin
hoivavastuisiin. Vaikka asenneilmapiiri
työpaikoilla on usein entistä
perheystävällisempi, kokevat monet ansiotyössä
käyvät ristiriitoja työn ja erilaisten
hoivavastuiden yhteensovittamisesta
omassa arjessaan. (3) Perheystävällisen
työpaikan käsitettä käytetään yleisimmin
työelämässä yhdistämään työntekijän
vanhemmuuteen liittyviä vaatimuksia.
On kuitenkin tärkeää tuoda esiin, että
perheystävällisyyteen liittyy myös muu
hoiva ja se, miten työpaikoilla on mahdollista
sovittaa yhteen työn vaatimukset
ja läheisen hoivantarve. Tärkeäksi muodostuvat
työpaikan näkyvät ja näkymättömät
käytännöt sekä asenteet.
Työelämässä on olemassa joustoja
myös läheishoivatilanteiden varalle,
mutta näitä joustoja käytetään harvemmin.
On epäilty, että joustojen käyttämättömyydessä
saattaisi kyse olla työpaikkojen
asenteista. Lähijohtajat ovat
tärkeässä roolissa, kun työyhteisöjen
käytäntöjä rakennetaan. Johtajien tulisi
tukea työyhteisöä kohti avointa keskustelukulttuuria,
jossa myös läheishoivan
velvollisuuksista voi puhua. Samanaikaisesti
avoimen keskustelukulttuurin
kanssa organisaatioissa ja työyhteisöissä
tulisi rakentaa toimivia käytäntöjä, joiden
avulla läheishoivaa ja ansiotyötä on
mahdollista sovittaa aiempaa paremmin
yhteen. Lähijohtajien ja kollegoiden tuki
on keskeinen edellytys sille, että mahdollisia
joustoja ja muita tarjolla olevia tukimuotoja
käytetään. Johtajat mahdollistavat
hoivavastuutilanteiden sovittamisen
ansiotyöhön, koska he omalla toiminnallaan
joko tukevat tai estävät organisaatioiden
perheystävällistä kulttuuria (2).
Kynnys korkealla
kertoa joustotarpeesta
Läheisensä hoivasta vastuuta kantavalla
työntekijällä saattaa olla korkea kynnys
ottaa oma tilanteensa puheeksi. Millaisia
mahdollisuuksia työntekijällä on hoitaa
läheisensä asioita tarpeen vaatiessa myös
työpäivän aikana? Se, uskaltaako työntekijä
ottaa oman tilanteensa puheeksi ja
käyttää työelämänjoustoja, liittyy työpaikan
ja työyhteisön käytäntöihin ja
asenneilmapiiriin. Joutuuko työntekijä
peittelemään omaa tilannettaan ja sen
kuormittavuutta? Seuraako hoivavastuun
edellyttämistä poissaoloista tai työn
keskeytyksistä häpeää ja syyllisyyttä ja
tunne työyhteisön taakkana olemisesta?
Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä
uskalletaan puhua hoivavastuusta.
Työyhteisön kaikilla jäsenillä on vastuu
avoimen ja turvallisen ilmapiirin luomisesta,
mutta erityisen suuri vastuu tästä
asiasta lepää johtajien hartioilla. Myötätunto
on hyvän johtajuuden kulmakiviä,
jota tarvitaan myös tukemaan hoivavastuiden
puheeksi ottamista. Johtajien tulee
olla tietoisia niistä mahdollisuuksista,
mitä lainsäädäntö läheishoivaan tarjoaa
ja rakentaa samanaikaisesti työyhteisöihin
avointa ja turvallista keskustelukulttuuria,
jossa jokainen työntekijä uskaltaa
ottaa oman tilanteensa puheeksi.
ANDREA LORENZ-WENDE
geronomi, VTM, suunnittelija,
Omaishoitajaliitto,
Rahkeet riittämään -hanke
MARJO RING
sairaanhoitaja, TtM, väitöskirjatutkija,
mielen hyvinvoinnin asiantuntija,
Omaishoitajaliitto
LÄHTEET
1 Kalliomaa-Puha L. Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen: Selvityshenkilön
raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 60/2018.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4021-5
2 Kangas E, Lämsä A-M, Jyrkinen M. Is fatherhood allowed?: Media discourses
of fatherhood in organizational life. Gender, Work and Organization
2019;26(10):1433–50.
3 Sutela H, Pärnänen A, Keyriläinen M. Digiajan työelämä. Työolotutkimuksen
tuloksia 1977–2018. Tilastokeskus, 2019. Helsinki.
Ilmastohoitaja,
mikä se on?
Ympäristön merkitys hoitotyössä kasvaa
päivittäin. Ilmastonmuutos vaikuttaa
ihmisten terveyteen, terveydenhuolto
kuormittaa ympäristöä ja ympäristöystävällisyyden
tulisi olla osa hoitotyötä.
Ilmastonmuutos on tuonut mukanaan
muutoksia ihmisten terveyteen:
siitepölykausi on pidentynyt ja muuttunut,
liukastumistapaturmat ja ilmastoahdistus
lisääntyvät. Hoitajat kohtaavat
näitä muutoksia potilaissaan, mutta
myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia
ongelmia työssään. Hellekausien aiheuttama
rakennusten lämpeneminen
vaikuttaa niin potilaiden kuin hoitajan
omaankin vointiin. Tämän lisäksi ilmastonmuutos
voi vaikuttaa terveydenhuollon
toimivuuteen.
Hoitajat ovat luotettu (ja suuri) ammattiryhmä
ja hoitajien tulisikin olla tietoisempia
näistä asioista. Tästä johtuen
perustin Suomen ilmastohoitajat ryhmän
Facebookiin. Ryhmässä hoitajat
voivat keskustella, jakaa kokemuksiaan
tai onnistumisiaan aiheen ympärillä.
Verkostoituminen aiheen ympärillä auttaa
poistamaan yksinäisyyttä ja huomaat,
ettet olekaan asian kanssa yksin
vaan on muitakin, joita asia kiinnostaa.
Joten lyhyesti sanottuna: Ilmastohoitajat
ovat hoitajia, joita kiinnostaa
ilmastonmuutos ja ympäristön merkitys
hoitotyössä. Ilmastohoitaja voi olla
kuka tahansa, ei ole merkitystä mikä sinulla
on titteli tai mikä on työnkuvasi tai
oletko enää työssä ollenkaan. Yhdessä
voimme vaikuttaa.
IIRA TIITTA
sh, TtM, tohtorikoulutettava,
Hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto
/URN:ISBN:978-952-00-4021-5
