Huom!
Tulosta aina
A3-kokoisena.
työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen sekä turvallisuusasiantuntija
Mari Korpela. Projektin ohjausryhmän muodostivat Sanna Kurppa,
Antti Leino, Helena Pekkanen sekä opinnäytettä ohjaava opettaja Ritva
Laaksonen-Heikkilä.
Kehittämisprojekti aloitettiin lokakuussa 2015, jolloin tehtiin kirjallinen
toimeksiantosopimus. Projekti perustettiin pian tämän jälkeen ja aihe
muotoutui loppuvuoden 2015 aikana. Tammikuussa 2016 siirryttiin
suunnitteluvaiheeseen. Toteutusvaiheessa, joka alkoi toukokuussa
2016, suoritettiin empiirinen osuus, joka jakautui kahteen osioon:
ryhmähaastatteluun sekä aiempien työpaikkaselvitysraporttien analyysiin.
Näiden kahden eri aineistojen analyysin jälkeen projektiryhmä tuli
mukaan työskentelyyn; tuolloin aloitettiin työpaikkaselvityksen tietokorttien
muokkaaminen. Väliraportointi oli lokakuussa 2016, jolloin raportoitiin
siihen asti saadut tulokset. Kehittämisprojekti päättyi toukokuussa 2017,
jolloin valmis loppuraportti hyväksyttiin opinnäytetyönä.
”Talonrakennustyön monipuolisten altisteiden sekä työn
kuormittavuuden vuoksi riskien hallintaan tarvittavan tiedon ylläpitäminen
on ensiarvoisen tärkeää.”
TYÖPAIKKASELVITYKSEN TIETOKORTTI
Kehittämisprojektin tuotoksena luotuja työpaikkaselvityksen tietokortteja
voidaan hyödyntää valtakunnallisesti talonrakennustyössä sekä
työturvallisuuden johtamiseen, että työmaaturvallisuuden suunnitteluun.
Tietokortin implementaatio käynnistyy pilotointivaiheella suunnitellusti
touko-kesäkuussa 2017, jolloin kehittämisprojekti esitellään Skanska
Talonrakennus Oy:n turvallisuuspäälliköiden kokouksessa. Tuolloin
täsmentyvät erityisesti vastuut sekä työpaikkaselvitysraportin kirjoittamisessa
huomioitavat asiat.
Kehittämisprojektin tuloksena kehitettyä tietokorttia voidaan käyttää
uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Koska suunnitelmissa on
tehdä ammattikohtaisten tietokorttien lisäksi myös altistekohtaiset
kortit, saadaan näistä uusien työntekijöiden perehdytykseen kattava
ja tiivis paketti työn sisällöstä sekä riskeistä. Samoin tavoin tietokorttia
voidaan käyttää esimiesten ja työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen
työpaikkaselvitysten käytettävyyden parantamiseksi. Tietokorttia voidaan
käyttää myös organisaation sisäisen turvallisuusorganisaation osaamisen
vahvistamiseen sekä lisäämiseen. Talonrakennustyön monipuolisten
altisteiden sekä työn kuormittavuuden vuoksi riskien hallintaan tarvittavan
tiedon ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi tietokorttien avulla
voidaan tuoda kokonaan uutta tietoa organisaation käyttöön aiempaa
tiiviimmässä ja luettavammassa muodossa esimerkiksi tietoiskumateriaalina.
Ylemmällä tasolla yrityksen työpaikkaselvitysprosessi kiteytetään
turvallisuuden johtoryhmään jopa johdolle asti.
Toimivimmillaan työpaikkaselvityksessä terveydellisen riskin arvioiti
yhdistyy saumattomasti työnantajan riskinarviointiin.
Työelämälähtöinen kehittämisprojekti on tehty osana Turun
ammattikorkeakoulun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, sosiaali-
ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa.
Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa osoitteessa: http://urn.fi/
URN:NBN:fi:amk-201705097237
Kirjoittajat
Sanna Kurppa, vastaava työterveyshoitaja, Doctagon Oy
Helena Pekkanen, työhyvinvointipäällikkö, Skanska Oy
Työpaikkaselvityksen tietokortti
Putkiasentajan työ uudisrakentamisessa
Työpaikkaselvitys ja muut lähdeaineistot
‒ Työpaikkaselvitys uudisrakennustyömaan putki- ja sähköasentajat as. Oy Ariel/ Claudio/ Cordelia
23.5.2016. Terveystalo.
‒ RATURVA: 91 LV työt, 93 sähkötyöt
‒ OneSkanska-linkki
Fyysinen kuormitus, työn erityispiirteet
Putkiasentajan hitsaustyö:
- Hitsatessa ja juottaessa työntekijä altistuu huuruille.
- Mustan raudan hitsauksessa hengityssuojainten tarve arvioidaan tilan mukaan: hyvin tuulettuvissa tiloissa
altistuminen jää todennäköisesti vähäiseksi, ahtaissa tiloissa hengityssuojaimen käyttö on suositeltavaa.
- Polyuretaanin hitsauksessa tulisi käyttää hengityssuojainta hitsaajan suojavarustuksen lisäksi. Hitsatessa
vapautuva isosyanaatti on herkistävä ja voi aiheuttaa ammattiastman ja -ihottuman.
- Kaikki huurut ja käryt voivat ärsyttää hengitysteitä ja sitä kautta pahentaa olemassa olevia
hengitystiesairauksia esimerkiksi astmaa.
- Hitsaus- ja juotostyöhön suositellaan mielellään moottoroitua hengityssuojainta ainakin
polyuretaanin hitsauksessa ja huonosti tuulettuvissa tiloissa hitsatessa/juottaessa
Altiste / kuormitustekijä Riskit terveydelle ja työkyvylle
(sairaus/oire) ja riskiluokka
Toimenpidesuositukset
Melu Meluvamma, kuulonalenema,
tinnitus, ääniyliherkkyys
Riskiluokka 4
Kuulonsuojaus aina!
Meluannosmittaukset
henkilökohtaisen altistumisen
täsmentämiseksi,
meluntorjuntaohjelma
Tärinä Valkosormisuus, käsien ja
sormien puutuneisuus,
kosketustunnon alenemista;
pitkälle edenneessä
tapauksessa sorminäppäryyden
ja puristusvoiman
heikentymistä, käsien
kömpelyyttä ja kipua
2–4 arviointi työtekijäkohtainen
tarkempi selvitys tärisevien
työkalujen käytöstä
työntekijäkohtaisesti
ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja
mahdollisen
tärinäntorjuntaohjelman laatiminen
sen mukaan.
Pöly (betoni, eristevilla, puu) Kvartsipöly (betoni) on
syöpävaarallinen: voi aiheuttaa
kivipölykeuhkosairauden ja
lisää keuhkoahtaumataudin
riskiä erityisesti tupakoitsijoilla
Rautapöly voi runsaan
altistumisen seurauksena
aiheuttaa yleensä oireettoman
rautapölykeuhkon, joka näkyy
röntgenkuvassa.
Riskiluokka 3–4
Huolellinen siivous, pinnat puhtaina,
noudatetaan hyvää käsihygieniaa
ennen ruokailua ja tupakointia.
Pölyntorjunnassa huomioidaan
myös muiden työntekijöiden
aiheuttama pölyaltistus.
Riittävän ilmanvaihdon
varmistaminen huonosti
tuulettuvissa tiloissa.
Lämpöolosuhteet Lihasjännitys ja -kivut, jotka
voivat alentaa suorituskykyä
Riskiluokka 3
Kylmä/kuumakuormitus ovat
hallittavissa ennaltaehkäisevin
keinoin.
Riskit terveydelle ja työkyvylle
(sairaus/oire)
Riskit terveydelle ja työkyvylle
(sairaus/oire) ja riskiluokka
Toimenpidesuositukset
Toistuva tai pitkäkestoinen selän
tai niskan taipunut / kiertynyt
asento. Kurkottelu lisää
vammariskiä.
vähäinen (2) – merkittävä (4)
lihaskivut, verenkierron ja hermojen
toiminnan häiriöitä, selkärangan
kulumia, huimausta, tapaturmat.
Ergonominen työtapa, hyvä
työasento aina kun työ sen
mahdollistaa. Vastaliikkeet, työn
tauotus.
Käsien kohoasennot kohtalainen (3) – merkittävä (4)
Niskan ja olkapäiden nivelten,
jänteiden ja lihasten
ylirasitusoireilun riski, huimaus, kipu
tai puutuminen
Työskentely riittävän korkealla
tikarapulla tms. korokkeella,
työn jaksotus, vastaliikkeet
Käsin tehtävä kantaminen,
siirtäminen
kohtalainen (3) – merkittävä (4)
Selän rakenteiden
vaurioitumisriski, polvien, nilkkojen
ja lonkkien oireilu.
Käsin tehtävän kantamisen
/siirtäminen välttäminen työn
suunnittelulla, apuvälineet,
parityöskentely. Vastaliikkeet.
Puristusotteet, työkoneiden käyttö
Käsitärinä, ranteen ja
kyynärpäiden kiertävät+
vääntävät työliikkeet
vähäinen (2) – merkittävä (4)
Työvaihekohtainen. Jänne – ja
yläraajojen lihasten
ylirasitusoireilun riski.
Työkoneiden kunto, käytettävien
koneiden valinta kohteen
mukaan. Venyttely ja
vastaliikkeet. Kylmän
vaikutuksen ehkäisy.
Kiipeily, raput, polvien päällä
oleminen
vähäinen (2) – merkittävä (4)
Työvaihe/ työmaakohtainen
Polven ja jalkaterän oireilu,
tapaturmariski.
Hissit. Polvipehmusteet,
jalkineiden valinta. Lihashuolto.
Työterveyshoitaja 1/18 31
/