TYÖSUOJELUTOIMINTAAN
SITOUTUNUT JOHTO JA
TYÖNTEKIJÄT TEKEVÄT
TULOSTA
Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus julkaisivat
tiedotteessaan 16.1.2018 työsuojeluhenkilöstölle
vuosittain tekemänsä työsuojelupaneelin tuloksia.
Kysely tehdään työsuojeluhenkilörekisteristä
poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle.
Kyselyyn vastasi 290 henkilöä ja vastausprosentti
oli n. 10 %.
Työsuojelutoiminnan onnistumisen kriteerinä on pitkäjänteinen
ja suunnitelmallinen hyvä yhteistyö johdon, työyhteisöjen ja
työsuojelun kesken. Toiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä
ja vaatii toimijoiden sitoutumista.
Perinteisesti työsuojelun toimintaluvuissa on seurattu
reagoivia mittareita, työtapaturmia ja niiden kustannuksia.
Tuoreen Työsuojelupaneelin tulosten perusteella toiminnan
seurannassa on siirrytty ennakoivampaan suuntaan ja
katsotaan myös suunnitelmallisuutta. Turvallisuushavainnot sekä
turvallisuuspoikkeamien tutkiminen ovat keskeisiä elementtejä
tehdessä ennakoivia turvallisuustekoja tapaturmien ehkäisemiseksi.
Työturvallisuuskulttuurin koetaan olevan hyvällä perustasolla ja
työsuojelutoiminnan vaikuttavuus arvioitiin asteikolla 4–10 arvolla
7,6. Useimmilla työpaikoilla työsuojelun vaikuttavuutta seurataan
tapaturmien lukumäärällä ja vajaa puolet vastaajista ilmoittaa,
että seurantamittarina on myös työtapaturmakustannukset.
Vähiten seurataan työsuojelutyöhön käytettyä henkilöresurssia.
Vain osalla työpaikoista seurataan riskienarviointeja ja niiden
tuloksia, vaikka riskienarviointi on lakisääteisesti velvoitettu
toiminta työpaikalla. Henkilökunnan kanssa tulisi käydä läpi
työpaikalla riskienarvioinnin tulokset ja keskustella työsuojelun
tilasta henkilökunnan turvallisuuskulttuurin ylläpitämiseksi.
TYÖELÄMÄN MUUTTUESSA
TYÖSUOJELUTOIMINTAA ON KEHITETTÄVÄ
Työsuojelupaneelin avovastauksissa ilmeni, että työsuojelutoiminnan
uudistamiseen ja kehittämiseen ei tuntunut löytyvän aikaa. Työpaikoilla
arvioidaan paneelin tulosten mukaan työsuojelun merkitys edelleen
vähäiseksi. Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitokselta
kannustaa työsuojelutoimijoita jatkamaan sitkeästi suunnitelmallista
ja uudistavaa työsuojelutyötä työpaikoilla. Kaikkia koskevan,
vaikuttavan työsuojelun perusta on edustuksellinen ja aktiivinen
toimijuus.
Työsuojelun roolia ei tunnusteta ja toimintaa koetaan edelleen
kustannuseränä ja pakollisena yhteistoiminnan määrittelemänä,
järjestettävänä lisätyönä. Työsuojelu tulisi paneeliin
vastanneiden mielestä liittää osaksi liiketoimintastrategiaa ja
tuloksellista toimintaa. Turvallinen työympäristö on työsuojelun
kehittämistyön painoalueena kiistämätön. Työn psykososiaalisen
kuormittumisen tunnistamisessa ja kuormittumista ehkäisevien
toimintatapojen kehittäminen on yhteinen haaste. Työyhteisön
henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa tunnistettiin vähemmän
aikaansaannoksia paneeliin vastaajien kesken.
Työterveyshuollon toimintaa seurataan perinteisesti taloudellisin
mittarein. Toimintaluvuilla on merkittävä yhteys myös työsuojelutyön
kehittämisessä. Työpaikkaselvitysten tuottama tieto työyhteisöjen
toiminnasta ja hyvinvoinnista on työterveyshuollon ammattihenkilöiden
ja työsuojelutoimijoiden yhteisen työn tulos. Tätä laadullista tietoa
tulisi mielestäni käyttää enemmän toiminnan seurannassa ja
kehittämisessä. Sekä työterveystyön että työsuojelutyön tavoite tulisi
olla työyhteisöjen terveyden ja turvallisuuden kehittämisessä sekä
organisaatioiden toiminnan tukemisessa.
Työsuojelupaneeli on Työterveys l a i t o ksen ja
Työturvallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama
kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja
työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten
ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön.
Työsuojelupaneelin nettisivuihin voi tutustua osoitteessa
(www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli).
Paneelin tuloksia ja työelämätilannetta tulkitsi
Työsuojelupäällikkö Leena Haakana
Työterveyshoitaja 1/18 19
/tyosuojelupaneeli)
