TYÖPAIKKASELVITYS
TURVALLISUUS-JOHTAMISEN
TYÖKALUKSI
Kelan mukaan vuonna 2014
työterveyshuollot käyttivät
työpaikkaselvitysten tekemiseen 513
117 tuntia. Mutta paljonko raportteja
hyödynnetään työhyvinvointi- ja
turvallisuustyötä suunniteltaessa? Tähän
kysymykseen Skanskalla oli tarve saada
vastaus. Taustalla vaikuttava idea oli, että
yksittäisen työpaikkaselvitysraportin tuloksia
tulisi saada hyödynnettyä valtakunnallisesti
talonrakennustyön työhyvinvoinnin
ja -turvallisuuden kehittämisessä.
Skanskan ja Turun Ammattikorkeakoulun
yhteistyössä toteutettiin kehittämisprojekti,
jossa ongelmaan luotiin ratkaisumalli
opinnäytetyön muodossa.
KEHITTÄMISPROJEKTIN TAUSTAA
Skanska on asettanut tavoitteeksi parantaa ennaltaehkäisevän
työterveys- ja turvallisuustyön vaikuttavuutta yhteistyössä työterveyshuollon
kanssa. Työpaikkaselvitys on työterveysyhteistyön kivijalka, joten
Skanska halusi lähteä kehittämään juuri työpaikkaselvitysyhteistyötä.
Työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkasen mukaan työterveyshuollon
ohjausryhmässä on varsin helppoa tehdä työpaikkaselvityksen perusteella
päätöksiä työterveyshuollon toimintaan liittyen esim. työterveystarkastusten
sisältöön. Sen sijaan toimenpiteet terveysriskejä aiheuttavien altisteiden
ja kuormitustekijöiden vähentämiseen jäävät usein paikallisiksi ja
kertaluontoisiksi. Samat riskitekijät toistuvat samoissa työtehtävissä
työmaalta toiselle. Työn terveydellisten riskien ennaltaehkäisy tulisi saada
samalle tasolle kuin työtapaturmien torjunta, jota Skanska on kehittänyt
voimakkaasti. Tavoitteena on saada työterveyshuoltoon investoitu
panostus myös moninkertaisesti takaisin ennaltaehkäisemällä työkyvyn
alenemista, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.
Kehittämisprojektin tavoitteena oli talonrakennustyön työterveyden
ja työturvallisuuden kehittäminen. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli
luoda yrityksen sisäinen malli, jossa kuvataan selkeästi työterveyshuollon
työpaikkaselvityksessä havaitsemat riskit sekä toimenpidesuositukset.
Kehittämisprojektissa oli aktiivisesti mukana myös työterveyshuolto,
joten tässä tapauksessa voidaan puhua moniammatillisen tiimin
kehittämisprojektista.
Kehittämisprojektin projektipäällikkönä toimi työterveyshoitaja Sanna
Kurppa, jonka henkilökohtainen kiinnostus rakennusalan työturvallisuuteen
oli vaikuttava voima projektin synnyn taustalla. Koska systemaattista
tutkimustyötä työpaikkaselvitysraporttien hyödyntämisestä ei ole tehty
ja projektipäälliköllä oli ennakko-oletus työpaikkaselvitysraportin
hyödyntämättömyydestä, päädyttiin asiaa lähteä tutkimaan
tapaustutkimuksella.
KEHITTÄMISPROJEKTIN KUVAUS
Projektiorganisaatioon kuuluivat projektipäällikkö Sanna Kurpan lisäksi
projektin ohjausryhmä sekä projektityöryhmä. Projektiryhmään kuuluivat
projektipäällikkö, työterveyshuollon palveluntuottajan suurasiakaslääkäri
Helena Jussila, Skanskan turvallisuuspäällikkö Antti Leino,
30 Työterveyshoitaja 1/18