stressinä, keskittymisvaikeuksina, velkaantumisena ja kavaltamisina.
Anne Puolakanaho Jyväskylän yliopistolta luennoi aiheesta
Työhyvinvointia mindfulnessin avulla ja kiteytti: ”Ilo on syvin
olemuksemme”. Työelämässä on kova kiire ja paine – miten vapautua
kaikista ajatuksista ja keskittyä vain nykyhetkeen, olla läsnä vain
tässä ja nyt. Stressin hallinta on aina muodissa. Luentojen välissä oli
STADAlta pyydetty puheenvuoro.
Enemmän kohtuutta, vähemmän vertailua, työterveyshoitajan
jaksaminen oli oikein mukaansa tempaava luento, Juha T. Hakalalla
Jyväskylän yliopistolta on sana hallussa. Mieleen jäi hänen
ajatuksensa siitä, että voisi pisteyttää työnsä – osa on todella tärkeitä
töitä ja niihin tulee laittaa paukkuja. Osa töistä taas on vähemmän
tärkeitä, eikä niihin kannata panostaa täysillä. Vähempikin riittää. ”Kun
asetat tavoitteen liian korkealle; alitat sen ja seuraa pettymyksiä ja
tyytymättömyyttä. -> Kun lasket hieman rimaa, ylität sen ja saat sisäisiä
palkkioita” Jes, hyvin meni!”. Saatat jopa voimaantua.” Työelämää
syytetään liian usein kiireestä. Onko työ edes aina syyllinen
syntyneeseen jaksamattomuuden tilanteeseen? Ylisuorittaminen
vapaa-ajalla uuvuttaa myös meidät.
Monimuotoiset perheet verkostosta Sirpa Mynttinen korosti
surevan työntekijän kohtaamisessa kuuntelemisen tärkeyttä sekä
tukitoimien oikea-aikaista kohdentamista. Aiheesta voit lukea enemmän
jo aiemmin ilmestyneestä Työterveyshoitaja 4/2017 lehdestä.
Liittokokouksen jälkeen iltaa vietettiin juhlallisuuksien merkeissä
ja maukkaan illallisen jälkeen Arioso-kabaree viihdytti juhlaväkeä
työterveyshuollon ja terveydenhuollon osuvilla sekä ajankohtaisilla
asioilla, saaden aikaan naurua, laulua ja vaikuttavat aplodit.
PERJANTAI 17.11
Luentopäivätyöryhmän jäsenetkin hyppäsivät asentoon, kun päivän
aloitti Tuomo Leino Puolustusvoimilta. Case-tapauksen myötä tuli
selkeästi esille, kuinka turvallisuuskriittisten työtehtävien arviointi
vaatii yhteistyötä niin työterveyshuollon ja työnantajan kuin muiden
työntekijän hoitoon osallistuvien kanssa. Luennon anti oli hyvää
muistutusta meille siitä kuinka työkykyä pitää miettiä tarkasti kyseiseen
työhön liittyen.
Maire Laaksonen Työterveyslaitokselta jatkoi aiheella
Työterveyshuollon integroituminen Soteen. Työikäisten
saumattomat hoitoketjut maakunnissa, työkykyasioihin liittyvien
konsultaatiokäytäntöjen rakentuminen ja tiedon vaivaton siirtyminen
ovat tavoitteita, joihin esimerkiksi TYÖKE-hanke pyrkii vastaamaan
yhdessä maakuntien työterveysverkostojen kanssa. Työterveyshuollossa
työkykyarviot ja lausunnot tulisi pystyä tuottamaan samanvertaisesti
riippumatta palvelun tuottajasta. Konsultointi perusterveydenhuollon,
erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen ja työterveyshuollon välillä pitäisi
saada notkeaksi. Työkykyasiat hoidetaan yhdessä! Aiheesta enemmän
jo aiemmin ilmestyneestä Työterveyshoitaja-lehdestä 4/2017.
Sähköiset järjestelmät olivat Samuel Taylorin, Terveystalo
Jyväskylä, aiheena; myös asiakkaiden odotukset liittyvät sähköisten
järjestelmien toimimiseen palvelussa. Sähköiset tarkastuskutsut,
lomakkeet ja sähköinen terveystarkastus vähentävät kirjaamisen
tarvetta. Toimintasuunnitelmien teko helpottuu myös, kun keskeiset tiedot
ovat jo sähköisessä järjestelmässä. ”Mainiota, että puheenvuoroa
oli pitämässä miestyöterveyshoitaja! Tämä ammatti sopisi varmasti
todella hyvin miehelle, mutta miksi alalla heitä ei juurikaan ole?
Meidän peruskoulutuksen terveydenhoitajatutkinnon takiako? Miten
miehiä voidaan houkutella alalle – tilaa olisi.
Anu Kangasniemi, PsT, terveyspsykologian erityispsykologi Liikunta
ja Hyvinvointiakatemia Oy:stä luennoi arvo- ja hyväksyntäpohjaisesta
lähestymistavasta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kuulijat
Luentopäivätyöryhmä
ylhäältä vasemmalta: Outi Puranen,
Anu Silander, Margit Mujunen, Tarja Alakoski
alhaalta vasemmalta: Minna Heikkilä
ja Auli Ryynänen
saivat lisää ymmärrystä käyttäytymisen muutokseen vaikuttavista
tekijöistä ja kokemuksen siitä, millaista on kokeilla arvotyöskentelyä
motivaation herättäjänä muutokseen.
Kunnossa Kaiken Ikää – fyysinen kunto työkyvyn tukena aiheesta
luennoi Harri Helajärvi. Päällimmäisenä jäi mieleen, että tee edes
jotain, liiku edes vähän pitkin päivää – kaikella on merkitystä! Suurin
muutos liikunnan terveysvaikutuksissa oli niissä, jotka «sohvaperunoista»
aktivoituivat tekemään arjestaan aktiivisia; kulkemaan rappusia,
seisomaan osan työajastaan, kulkemaan kävellen pikku matkoja. Ei
tarvitse aloittaa treenaamaan kovalla tempolla vaan liikkua.
Päivän päätöksenä rikkomaton hiljaisuus valtasi salin luennoitsija
Marja Korhosen esityksen, Elämän pituinen matka, edetessä.
Elämänhalu, positiivisuus ja sinnikkyys yhdessä kuntouttamisen
kautta on antanut Marjan sanojen mukaan hänelle Elämän toisen
mahdollisuuden.
”Oli niin koskettava luento, itkin. Itkin surusta, mikä kohtalo
onkaan ihmisellä. Itkin myös ilosta, koska Marja itse oli löytänyt
positiivisen elämänotteen. Miten mahtavasti hän toimi avustajiensa
kanssa, avustajat tekevät todella arvokasta työtä – mahdollistavat
asiat Marjalle. Olin hämmentynyt – mistä Marja sai sen voiman,
sisukkuuden ja ilon toteuttaa erilaisia asioita.”
Työterveyshoitaja 1/18 15