TYÖTERVEYSHUOLLON TYÖNTEKIJÖILLE
AJANKOHTAINEN KOULUTUSPÄIVÄ
18.1.2018 KUNTOUTUKSESTA HÄRMÄN
KUNTOKESKUKSESSA
Saimme vuoden alkajaisiksi olla paikallisosaston jäseninä
mukana Härmässä 18.1. järjestetyssä kuntoutuksen
koulutusiltapäivässä. Ohjelma oli tiukka ja asiapitoinen, mutta
mahdollisti myös läsnäolijoiden ja videoyhteyden päässä
olevien kuuntelijoiden kysymykset ja kommentit. Koulutukseen osallistui
ennätysmäärä työterveyshuollon ammattilaisia ja tulevia työterveyshoitajia
ammattikorkeakoulujen erikoistumisryhmistä ympäri Suomea, yhteensä
arviolta 100 henkilöä.
Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Nina Karlsberg muistutti,
että työntekijät voivat hakeutua myös uudelleen Kelan kustantamille
kuntoutuskursseille vaikka ovat joskus aiemmin olleet kuntoutuksessa.
Tärkeintä on silloin haettaessa kuvata, millainen työntekijän toimintakyky
tällä hetkellä on ja miksi henkilö tarvitsee tukea kuntoutumiseensa.
Sain ainakin itse paljon uutta tietoa jalkaterapeutti Pertti Käkelän
luennosta, joka käsitteli jalkaterapiaa työkyvyn tukena. Pertti kertoi,
että luokseen tulleella, usein miespuolisella asiakkaalla voi olla
esim. jalassa epäsopivat, emännän ostamat sukat (ainakin täällä
Pohjanmaalla). Jos sukka-asia saadaan korjaantumaan, yritetään
videoinnin ja tutkimusten avulla löytää niitä jalkojen ongelmakohtia, joihin
esimerkiksi kenkävalinnoilla voidaan vaikuttaa. Kaikki asiakkaat eivät
suinkaan tarvitse kenkiinsä yksilöllisiä pohjallisia, mutta usealle tehdään
silikoniortoosi jalkavaivoja helpottamaan. Joskus Pertti saattaa lähteä
myös kenkäostoksille asiakkaansa kanssa!
MONIAMMATILLINEN YKSILÖKUNTOUTUS
JA TOIKE-HANKE
Työterveyshuoltoon erikoistuvan lääkärin Janina Yliluoman aiheena
oli moniammatillinen yksilökuntoutus ja Toimintakykykeskuksen
(TOIKE-hankkeen) esittely. Janina työskentelee Seinäjoella Etelä-
Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuvien osatyökykyisten
työntekijöiden parissa. Hän kertoi selväsanaisesti ja esimerkein kenelle
moniammatillinen yksilökuntoutus soveltuu parhaiten. Mikäli kuntoutukseen
hakeutuvalla työntekijällä ei ole motivaatiota tai riittävää toimintakykyä
laitoskuntoutuksessa pärjäämiseen, hän pärjäisi avokuntoutuksessa
tai soveltuvin kurssi olisikin mieluummin esim. sairausryhmäkohtainen
(TULES, mielenterveyskurssi), ei häntä tällöin oteta moniammatillisen
yksilökuntoutuksen piiriin. Tärkeää on tehdä huolellinen B-lausunto, jonka
tietojen keräämiseen kaikkien ammattiryhmien panostusta tarvitaan,
esim. työterveyshoitajan terveystarkastustiedot, työfysioterapeutin
testaustulokset.
Yliluoma kertoi puheenvuorossaan myös hallituksen 1/5
härkihankkeesta, OTE-hankkeesta, jolla pyritään saamaan osatyökykyiset
takaisin työhön. Laskelmien mukaan puolella suomalaisista työssäkäyvistä
henkilöistä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä n. 600 000
kokee, että sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai
työllistymismahdollisuuksiinsa Tilastokeskuksen mukaan, jopa niin, että
vamma tai sairaus estää usein kokonaan työelämään pääsyn tai työhön
paluun. Osatyökykyisillä on myös muita suurempi mahdollisuus jäädä
”Härmän Kuntokeskus on toiminut vuodesta
1984 sekä työikäisten että työelämästä
poissaolevien kuntoutujien kuntoutuskeskuksena.
Kuntoutuspäämäärämme on tukea tai parantaa
kuntoutujien työ- ja toimintakykyä sekä
elämänlaatua. Moniammatillinen henkilökunta
on osaavaa ja työhönsä sitoutunutta.
Tahdomme asiakkaidemme pääsevän
tavoitteisiinsa ja siten onnistua myös omassa
tehtävässämme. Pyrimme olemaan Suomen
paras kuntoutuspaikka.” Näin kerrotaan Härmän
Kuntokeskuksesta heidän omilla nettisivuillaan.
Olemme Työterveyshoitajat Pohjanmaa-Österbotten
paikallisosaston johtokuntana
tehneet vuosien ajan yhteistyötä Härmän
Kuntokeskuksen ”naisten” Riitta Puumalan ja
Nina Karlsbergin kanssa. Riittaa ja Ninaa olette
saattaneet tavata myös useilla luentopäivillä
Härmän Kuntokeskuksen ständillä ja illanvietossa.
Työterveyshoitaja 1/18 23