dessa saatetaan ajatella, että lakkoon ei kannata mennä,
koska turvallisen työpaikan säilyttäminen on tärkeämpää.
Yhdistymisoikeus, oikeus kollektiiviseen neuvotteluun ja
niiden osana lakko-oikeus ovat kuitenkin edelleen
” Kansainvälinen työjärjestö ILO perustettiin ensimmäisen maailmansodan
lopussa vuonna 1919 osana Versaillen rauhansopimusta vahvista-maan
tavoitetta, että universaali ja kestävä rauha voidaan rakentaa
oleellisia yhteiskunnan tasapuolisen kehittämisen
varmistamiseksi. Työmarkkinat, jossa tasavertaiset
osapuolet neuvottelevat yhteisiä ratkaisuja, ovat vakaan
ja yhdenvertaisen yhteiskunnan kulmakivi. •
MARIA HÄGGMAN, KIRJOITTAJA ON STTK:N
KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7
yhteistä se, että meillä on sopimusten ollessa voimassa
työrauhavelvoite. Toisin sanoen työehtosopimuksiin
kohdistuvat työtaistelutoimet on kielletty sopimusten
ollessa voimassa. Ainoa hyväksytty syy rikkoa työrauhaa
vain yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle.”
on se, että on näyttöä siitä, että työnantaja on rikkonut
työehtosopimusta vastaan. Tämä pohjoismainen järjestel-mä
eroaa useista muista maista, joissa sopimusten
ulkopuolelle jääneistä asioista on edelleen voitu lakkoilla.
KUULUUKO LAKKOILU TÄHÄN PÄIVÄÄN?
Demokraattisesti kehittyneissä maissa lakkoilu tuntuu
tänä päivänä usein vieraalta. Myös työntekijöiden keskuu-
LÄHTEITÄ:
https://www.ituc-csi.org/IMG/html/newsletter_ilo.html
https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/—dgreports/—dcomm/documents/publication/wcms_122289.pdf
http://ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_norm/@normes/documents/publication/wcms_087987.pdf
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/94910/Matikainen_Erja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
/wcms_087987.pdf
/
/newsletter_ilo.html
/Matikainen_Erja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
