Lukuvinkki
Kohti korkeuksia
– AJATUSMATKALLA AVARUUDESSA
Jo ennen kuin lähdin merille, oli tähtitaivas mielestäni mielenkiintoinen.
Kylminä talvi-iltoina makasin lumessa pihalla ja etsin tähtikuvioita. Olin kuullut
jostain, että astronomi, astrologi sekä pappi Sigfrid Aronius Forsius 1600-
luvulla oli maannut karhunturkissa lumessa ja tutkinut tähtiä Tammisaaressa.
Sitten läksin kirjastoon, jossa luin kaiken löytyvän, se ei ollut paljoa, mutta
jotain kuitenkin. Lapsesta lähtien oli mielessäni merenkulkijan ura.
Tiesin, että tähdet olivat olleet tärkeitä merimiehille.
Minulla oli siitä jonkin verran
54 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
hyötyä myös merillä, kun
käytin amerikkalaisia
tähtitaulukoita sijainninmää-rittelyyn
Kun tulin maihin ja seilasin saa-ristossa,
avaruustutkimuk-sesta
ja viime vuonna hän julkaisi kirjan, jonka
nimi on ”Kohti korkeuksia – ajatusmatkalla
avaruudessa”.
Maailmankaikkeuden äärettömyys on ollut
usein ajatuksissani öisin vahdinajossa perämie-henä
katseltuani avaruutta yläpuolellani. Toki
tähtikirkkaina öinä. Sumussa ja myrskyissä oli
muuta ajateltavaa, mutta kauniitakin öitä oli.
Rosenlund johdattaa Otavan tähtiin maaten
itävaltalaisessa alppihotellissa. Hän mainitsee
Otavan tähdet Mizarin, Aliothin ja Megrezin.
Löysin astronomiavihkoni opiskeluajoiltani
Siellä ovat muistiinpanot tähdistä nimineen sekä
niiden etäisyydet valovuosissa. Olin jo toki
unohtanut ne.
Rosenlund ajattelee, että autolla voisi ajaa
korkeintaan 100 km/h vauhtia. 44 vuoden päästä
saavuttaisi Venuksen, aurinkokuntamme
lähimmän planeetan. Kun mennään eteenpäin ja
ajatellaan valovuosissa (valon nopeus 300.000
km/sekunnissa) menee kahdeksan minuuttia
valolta päästä Aurinkoon ja lähimmälle tähdelle
Proxima Centaurille 4,27 valovuoden etäisyydel-lä.
Rosenlund jatkaa avaruudessa samaa vauhtia,
ohittaa Jupiterin 860 vuoden päästä. Pluto on
kuuden miljardin kilometrin päässä Maasta, joka
on pieni pikseli suurella tähtimatolla. Kun
lähdemme pois aurinkokunnastamme, on lähin
galaksi Andromeda 2,5 miljoonan valovuoden
päässä Maasta. Andromeda on matkalla kohti
Linnunrataa 110 kilometrin per sekunti vauhdilla
ja törmää Rosenlundin mukaan 4,5 miljardin
vuoden päästä siihen. Ei siis hätää tämän hetken
eläville, toisin sanoen. Huimaavia ajatuskulkuja!
Rosenlund toteaa, että tuskin on olemassa
mahdollisuuksia ihmiskunnalle saavuttaa toisia
aurinkokunnissa huolimatta siitä, että spekuloi-daan
useilla suunnilla avaruusraketeista, joissa
voisi elää sukupolvia ennen kuin saavuttaa
matka kohteen. Mutta se on toki science fi ctionia.
Rosenlundin mukaan brittiläinen astronomi
Fred Hoyle, joka lanseerasi termin Big Bang, joka
oli vitsi vuonna 1949. Hoyle itse vihasi termiä
mutta se oli vakiintunut ja kaikki käyttävät sitä
nykyään.
Maailmankaikkeuden synty. Einsteinin
suhteellisuusteoria kertoo meille, Rosenlundin
mukaan, valon nopeuden, jonka nopeus vaikut-taa
olevan ainoaa kestävää universumissa, jossa
kaikki muu on taipuisaa. Hän jatkaa ja toteaa,
että ilman suhteellisuusteoriaa tuskin GPS-satel-liitit,
matkapuhelimet tai TV-laitteet toimisivat.
Kvanttimekaniikka on toinen asia, jonka hän
rittelyyn ss Atlas:illa. Emme saaneet
käyttää niitä tähtitaulukkoja navigoin-tikoulussa
vaan käytimme vanhoja
menetelmiä Korsströmin taulukoiden
kanssa. Ne olivat paljon hitaampia
kuin ne, joita amerikkalaiset
sotakoneet käyttivät toisen maail-mansodan
aikoina. Kolmen tähden
avulla sai hyvän sijainnin. Nykyään
meillä on GPS joten tähdet ovat
pyyhkiytyneet mielestä ja sekstant-ti
on pian ainoastaan museoesine.
ristossa, kuuntelin usein Juhani
Westmanin ohjelmaa radio-ohjel-maa
tähtikuvioista, öisin saattoi
tutkia tähtiä ja planeettoja. Nyt
Marcus Rosenlund jatkaa ohjel-maa
Vega-radiossa nimellä Kvanttihyppy.
Ohjelmassa puhutaan paljon avaruustutkimuk-