Periaatepäätös meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonepäästöjen
vähentämiseksi – tehokkaat maailmanlaajuiset toimet keskiössä
Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen, jolla
vahvistettiin kansalliset toimenpiteet sekä kansainvälisen vaikuttamisen
painopisteet meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi. Periaatepäätöksen valmistelu pohjautuu fossiilittoman
liikenteen tiekarttatyöhön.
Valtioneuvosto vahvisti myös periaatepäätökset kotimaan liikenteen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen
tiekartasta sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämi-sestä.
Periaatepäätöksessä linjataan useista toimista, joilla helpotetaan
siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin meriliikenteessä
sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamis-ta
ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Kansallisten toimien
lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan aktiivista vaikuttamista
kansainvälisen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi, sillä maailman-laajuiset
toimet ovat kansainvälisellä merenkulkualalla tehokkaimpia.
Suomi on osaltaan sitoutunut sekä EU:n päästövähennystavoitteisiin
että kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteisiin meriliiken-teen
päästöjen vähentämiseksi. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää
maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla
tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien
kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen
2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on
kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta
myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.
Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa keinovalikoi-maa
Vesiliikenteen, eli Suomen sisäisen meri- sekä sisävesiliikenteen,
päästöjen osuus kotimaan liikenteen kaikista päästöistä on noin neljä
Suomi vaikuttaa merenkulun päästökauppaan
12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
prosenttia. Meriliikenne muodostaa valtaosan näistä päästöistä.
Vesiliikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi ei ole
yhtä keinoa, vaan joukko toisiinsa vaikuttavia ja usein eri tahtiin
hallitustenvälisten järjestöjen neuvotteluissa eteneviä toimenpiteitä.
Kansallisessa päätöksenteossa meri- ja sisävesiliikenteen päästövähen-nystoimista
onkin otettava huomioon esimerkiksi ajankohtainen tilanne
vesiliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinakehityksessä sekä
kansainvälisissä neuvotteluissa IMO:ssa ja EU:ssa.
– Linjaamme Suomessa nyt ensikertaa vesiliikenteen päästövähen-nyksistä.
Meidän on keskityttävä kokonaisuuteen. Sen lisäksi, että
uudistamme aluskantaa ja parannamme nykyisten alusten energiatehok-kuutta,
meidän on kiinnitettävä huomiota koko vesiliikennejärjestelmän
toimintaan niin, että päästöt vähentyvät sekä vesillä että satamissa,
toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Periaatepäätöksessä linjatut toimenpiteet on jaoteltu sen mukaan,
koskevatko ne vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin siirtymistä,
nykyisten alusten energiatehokkuuden parantamista sekä uusien
vähäpäästöisten alusten kehittämistä, vesiliikenteen järjestämistä vai
vaikuttamista kansainvälisiin päätöksiin päästövähennystoimista. Lisäksi
periaatepäätöksessä on linjattu sisävesiliikenteen, maantielautta- ja
yhteysalusliikenteen sekä veneilyn päästövähennystoimet.
MITÄ SEURAAVAKSI?
Periaatepäätöksen täytäntöönpanon etenemistä seurataan puolivuosit-tain
ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, sekä
säännöllisesti valtioneuvoston kanslian asettamassa meripolitiikan
ohjausryhmässä ja liikenne- ja viestintäministeriössä. •
Euroopan komissio aikoo tehdä kesällä 2021 esityksen päästökaupan
laajentamisesta meriliikenteeseen.
Meriliikenne on Suomelle erityisen tärkeä ulkomaankaupassa
maantieteellisen sijainnin vuoksi. Komission odotetaan antavan
ehdotuksen aikaisintaan 30.6.2021.
– Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n toimien lisäksi tarvitaan
EU:n toimia, jotta päästöjen vähennystavoitteet saavutetaan. Samalla
meidän on pidettävä huoli siitä, että Suomen erityispiirteet huomioidaan
tavalla, joka ei heikennä meidän suhteellista kilpailuasetelmaa suhteessa
muihin maihin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
EU:n vuoden 2030 päästöjen vähennystavoitetta on sovittu
kiristettävän 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin.
Suomi jatkaa vaikuttamista merenkulun päästökaupan valmisteluun
siten, että komission ehdotus vähentäisi tehokkaasti päästöjä. Samalla on
tärkeää huomioida Suomen suhteellinen kilpailukyky, koska ulkomaan-kauppa
on riippuvainen merenkulusta. Suomi pitää tärkeänä, että
talvimerenkulku huomioidaan päästökaupassa. Komission ehdotukseen
on vaikutettu erityisesti talvimerenkulun näkökulmasta, jotta talvimeren-kulku
ei aiheuttaisi päästökaupassa Suomen ulkomaankaupalle
ylimääräisiä lisäkustannuksia.
Jäävahvistetut alukset kuluttavat väistämättä muita aluksia enemmän
polttoainetta ja tuottavat siten myös enemmän päästöjä. Lisäpäästöjä
syntyy jäävahvistettujen alusten rakenteesta johtuen myös avovesissä
kuljettaessa. Tämän lisäksi jäissä kuljettaessa tarvitaan enemmän tehoa.
Päästökaupassa toimijoiden on hankittava ja palautettava vuosittain
niiden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Niitä voi ostaa ja
myydä. Liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärää
vähitellen laskemalla ohjataan toimijat vähentämään päästöjään.
Päästökaupan vaikutukset riippuvat siitä, minkälaisia valintoja
päästökaupan toteutuksesta tehdään. Vielä ei tiedetä, minkälaista
päästökauppajärjestelmää komissio esittää merenkululle. Merkittävä
ratkaisu on se, minkä maantieteellisen alueen päästökauppa kattaa.
Vaihtoehtoja ovat 1) ainoastaan EU:ssa sijaitsevien satamien välisiin
matkoihin sovellettava päästökauppa, 2) myös EU:n satamien ja
kolmansien maiden satamien väliset matkat käsittävä päästökauppa
tai 3) näiden välimuodot.
Muita päästökaupan vaikuttavuuden ja kilpailukykyvaikutusten
näkökulmasta keskeisiä valintoja ovat päästökaupan piiriin kuuluvien
alusten kokoraja, merenkulun päästökaupan erillisyys tai yhdistyminen
muuhun EU:n päästökauppaan ja päästöoikeuksien jakotapa. Päästöoi-keudet
voidaan jakaa huutokaupan avulla, ilmaisjakona tai soveltamalla
osittain huutokauppaa ja osittain ilmaisjakoa. Lisäksi määritetään, kuinka
paljon ja missä tahdissa päästöjä on kokonaisuudessaan EU:ssa
vähennettävä. Myös päästökaupan huutokauppatulojen käytöstä on
päätettävä. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamista
kirjallisessa menettelyssä 30.4.-3.5.2021.
MITÄ SEURAAVAKSI?
Komissio aikoo antaa ehdotuksen merenkulun päästökaupasta osana
laajaa Fit for 55 –ilmastopakettia, jonka tavoitteena on varmistaa, että
EU saavuttaa korotetun vuoden 2030 päästövähennystavoitteen. Paketti
tulee sisältämään liikenteen osalta useita päästövähennyksiin tähtääviä
ehdotuksia. Ehdotuksia odotetaan aikaisintaan kesä-heinäkuun
vaihteessa. •