Uusia keinoja kansainvälisen
merenkulun päästöjen vähentämiseksi
vuodesta 2023 alkaen
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15
TERVEISET
TANSKAN ODENSESTA,
MUNKEBON TELAKALTA,
M/S GABRIELLA
Pandemian vuoksi hiukan erilainen telakointi, miehis-töä
ei ole kovin paljon mukana ja sisätilojen sisustuk-siin
ei tehdä muutoksia tällä kertaa lainkaan. Saman-suuntaiset
ovat coronavirus ohjeistukset täällä kuin
Suomessakin.
Telakka vaikuttaa toimivalta ja asiat järjestyksessä
ihan telakka- alueesta lähtien. Aurinkoisia päiviä ollut,
mutta ei kovin lämmintä vielä, varsinkaan öisin. •
TEKSTI: HEIDI TAURIAINEN, VIKING LINE PÄÄLUOTTAMUSMIES
JA LIITON VARAPUHEENJOHTAJA KUVA: VILLE PUTKONEN
HÄLSNINGAR FRÅN
MUNKEBO VARV
I ODENSE I DANMARK,
M/S GABRIELLA
Dockningen är i år annorlunda jämfört med tidigare år
p.g.a. pandemin, det finns nästan ingen besättning på
plats och inredningen ombord uppdateras inte alls
denna gång. Corona anvisningarna här i Danmark är
liknande som i Finland.
Varvet fungerar bra och allt är i god ordning på hela
varvsområdet. Vädret har varit soligt men det är inte
ännu någon värme i luften särskilt inte om nätterna. •
TEXT: HEIDI TAURIAINEN, VIKING LINES HUVUDFÖRTROENDEMAN
OCH FÖRBUNDETS VICEORDFÖRANDE BILD: VILLE PUTKONEN
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojeluko-mitean
(Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokoukses-sa
10.–17. kesäkuuta 2021 on tarkoitus päättää merenkulun lyhyen
aikavälin päästövähennyskeinosta. Uusi sääntely tulisi voimaan vuoden
2023 alusta.
IMO:n tavoitteena on vähentää kauppamerenkulun hiilidioksidi-päästöjä
suhteessa liikennesuoritteeseen eli parantaa hiili-intensiteet-tiä
vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomi on
sitoutunut tavoitteeseen.
Parhaillaan neuvotellaan keinosta tavoitteen saavuttamiseksi.
Olennaista on se, kuinka paljon hiili-intensiteettiä on vielä parannetta-va,
jotta vuoteen 2030 asetettu tavoite saavutetaan. Suomi kannattaa
kahdesta esillä olevasta vaihtoehdosta sitä, jolla asetettu päästövä-hennystavoite
varmemmin saavutetaan. Suomen kannattaman
vaihtoehdon mukaan kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteetin tulisi
laskea vielä noin 22 prosenttia vuosien 2019 ja 2030 välillä, jotta
hiili-intensiteetti laskee vähintään 40 prosenttia vuosien 2008 ja
2030 välillä.
Suomi kannattaa sääntelyyn alustyyppikohtaisia vähennyskertoi-mia,
jotta Suomelle tärkeän aikataulutetun säännöllisen lähimerenku-lun
tarpeet voitaisiin huomioida. Lisäksi Suomi on esittänyt, että
jäävahvistettujen alusten jäissä kulkemat matkat jätettäisiin sääntelyn
ulkopuolelle. Näin alusten hiili-intensiteetin sääntelystä ei aiheutuisi
erillistä rasitetta Suomen kilpailukyvylle talvimerenkulusta johtuen.
IMO:n uusimman kasvihuonekaasututkimuksen mukaan koko
maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin
1 056 miljoonaa tonnia eli vajaa kolme prosenttia kaikista maailman
hiilidioksidipäästöistä. Saman tutkimuksen mukaan kansainvälisen
merenkulun päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantaloudesta ja
energiamarkkinoista riippuen 90–130 prosenttia vuoden 2008 tasosta
vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamista
kirjallisessa menettelyssä 30.4.–3.5.2021.
MITÄ SEURAAVAKSI?
Kansainvälisen merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoja
käsitellään meriympäristön suojelukomitean kokouksessa
10.–17. kesäkuuta 2021.
EU:n yhteisiä kantoja meriympäristön suojelukomitean kokoukseen
käsitellään EU:n neuvoston merenkulkutyöryhmässä toukokuussa.
EU:ssa on jo aiemmin sovittu kannatettavan sellaisia lyhyen aikavälin
päästövähennyskeinoja IMO:ssa, jotka vähentävät tehokkaasti
päästöjä, ja toisaalta säilyttävät tasavertaiset kilpailuedellytykset
kansainvälisellä merenkulkualalla. Suomi on pitänyt maailmanlaajuisia
merenkulun päästövähennysratkaisuja ensisijaisina.
Suomi vaikuttaa meriliikenteen päästöjen vähentämiseen niin
IMO:ssa, EU:ssa kuin alueellisesti muun muassa Itämeren suojeluko-missio
Helcomissa. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää
maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla
tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien
kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia
vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimykse-nä
on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan,
jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan. •