FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 55
ottaa esille. Hän mainitsee tienraivaajatutkijoiksi Plane-kin,
Bohrin ja Heisenbergin. He kertovat atomien sisäises-tä
elämästä, prosesseista, jotka ovat tähtien sydämeen
voimien takana, jotka saavat ne tuottamaan energiaa ja
loistamaan.
Isaac Newton oli aikansa edellä käyvä tiedemies
painovoiman laista kertovan teoriansa ansiosta. Hän ei
ymmärtänyt Merkuriuksen rataa ja Einstein oli ensimmäi-nen,
joka ratkaisi ongelman suhteellisuusteoriallaan
kaksisataa vuotta myöhemmin.
Rosenlund vie meidät myös aikamme tutkimuskeskuk-seen
kuten RHIC (Relativistic Heavy Ion Collider), joka on
toinen maailman toimintakykyistä hiukkastörmäytin
raskaille ioneille. Keskus on Long Islandilla länteen New
Yorkista. Vain CERNin LHC (Large Hadron Collider)
Sveitsissä menee vielä korkeammalle energiatasoilla.
Rosenlund osaa selittää näiden instituutioiden toiminnot.
En mene nyt tässä yhteydessä niihin.
Kertomus jatkuu ja Rosenlund jatkaa avaruusmatkoi-hin,
ensimmäiseen kertaan ihmisen kuukävelystä, joka sai
aloitteensa presidentti Kennedyn määräyksestä vuonna
1962 ”kuun valloittamiseksi”. Koko kuuohjelma, joka johti
kuuhun laskeutumiseen, maksoi Rosenlundin mukaan 152
miljardia laskettuna nykydollareissa. Tuskin USA:lla eikä
Neuvostoliitolla olisi ollut varaa loppujen lopuksi kilpa-juoksuun
ja on kulunut yli 50 vuotta ennen uutta kilpa-juoksua,
joka koskee tällä kertaa Marsia. Nyt leikissä ovat
mukana myös Kiina ja Yhdistyneet Arabiemiraatit.
Saamme ehkä elinaikanamme nähdä jonkun ihmisen
kävelevän Marsissa. Rosenlundin mukaan aikovat
Emiraatit seuraavan sadan vuoden aikana rakentaa
kokonaisen kaupungin Marsiin. Vuonna 2020 lähetettiin
avaruussukkulan, joka tutkii Marsin ilmakehää, mutta vie
aikansa ennen kuin joku Maasta asettuu sille planeetalle.
Rosenlund selittää tekstissään, minkälaisia ongelmia
ihminen kohtaisi planeetalla.
Kirjailija jatkaa sen jälkeen kertomukseen asteroidista,
joka 66 miljoonaa vuotta sitten syöksyi mereen Jukatanin
niemimaan ulkopuolella Meksikossa ja synnytti Chicxu-lub-
kraaterin, jonka läpimitta oli 180 kilometriä ja sadan
metrin korkuisen aaltojen tsunamin. Silloin dinosaurukset
kuolivat sukupuuttoon kolme neljäsosaa kaikista eläin- ja
kasvilajeista maapallolla. Sen jälkeen seurasi niin kutsut-tu
Ydintalvi, jolloin keskilämpötila oli koko maapallolla
jäätymispisteen alapuolella kolmen vuoden ajan. Onneksi
suuria asteroidien Maahan syöksymistä tapahtuu erittäin
harvoin, tunnetuin modernin aikamme on Tunguska-aste-roidi
Siperiassa 1 heinäkuuta 1908. Sillä oli halkaisijaltaan
60–100 metriä ja paineaalto rikkoi ikkunoita 300 kilomet-rin
säteellä. Nykyään seurataan asteroideja tarkkaan ja
voi kulua miljoonia vuosia seuraavaan rysähdykseen.
Rosenlundilla oli ollut unelma monta vuotta ja se
toteutui kun hän matkusti Chileen, jossa on maailman
suurin teleskooppi Cerro Paranalsin tasoitetulla huipulla.
Suuri kaukoputki VLT (Very Large Telescope) koostuu itse
asiassa neljästä teleskoopista, joita voidaan ajaa yhdessä.
Siellä on kirkkain ilma. Kaukoputki rakennettiin 1998 ja
hanketta vetää eurooppalainen astronominen järjestö
ESO.
Kirjailija päättää siteeraten Arkhimedesta: ”Antakaa
minulle kiinteä piste ja minä liikutan Maata”. Rosenlundin
kiinteä piste on pieni luoto Suomen lounaisessa saaristos-sa,
johon hän lopettaa kirjansa. Se on lukemisen arvoinen
kaikille, jotka haluavat helpolla tavalla päästä tähtien
maailmaan ja ulos avaruuteen ilman astronauttien
vaivoja, joita he kokevat valmistautuessaan ennen
avaruusmatkoja. •
SVEN-ERIK NYLUND
Kirja: Marcus Rosenlund: Kohti korkeuksia – ajatus-matkalla
avaruudessa, Schildts & Söderström 2020