Avoimesti, oikeudenmukaisesti ja rohkeasti
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan vuosikokoustervehdys
Suomen Laivanpäällystöliitolle
”Tämä on minulle suuri kunnia ja erittäin mieluisa tehtävä, sillä Suomen Laivanpäällystöliitto
on oma kasvattajaseurani ja merkittävä merenkulkualan ja merellä työskentelevän koulutetun
henkilöstön edunvalvoja ja yhteiskuntavaikuttaja.”
STTK: n hallitus teki kesällä 2016 yksimie-lisen
päätöksen, että STTK jatkaa itsenäi-senä
keskusjärjestönä. Vuoden 2016 aikana
uudistimme järjestömme strategian ja
toimintatavan. Tämän vuoden alusta
lukien olemme toimineet uuden strate-giamme
arvojen mukaisesti:
Avoimesti, oikeudenmukaisesti ja
rohkeasti. Olemme vahva yhteiskunnalli-nen
keskustelija sekä ennakkoluuloton
avausten tekijä. Vahvistamme toiminnallamme sopimus-yhteiskuntaa.
Edistämme yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon
toteutumista. Vaikutamme työelämän muutoksessa
korostamalla osaamista ja hyvinvointia läpi työelämän.
Kehitämme työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa sekä
varmistamme eläkejärjestelmämme kestävyyden.
Missiomme on: Yhteistyöllä maailman paras työelämä.
Visiomme on: Menestyvä Suomi.
Uskon, että kaikilla teillä on helppo allekirjoittaa
toimintamme perustuksen.
Toimintaympäristömme on suuressa muutoksessa ja
sen myötä muutoksen tuulet puhaltavat myös työmarkki-na-
ja järjestökentässä. Monet ovat epäilleet onko keskus-järjestöille
enää tarvetta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tähän on helppo vastata, että tiedot kuolemasta ovat
ennenaikaisia ja vahvasti liioiteltuja. Käsitykseni mukaan
keskusjärjestöillä on edelleen merkittävä tehtävä muun
muassa sosiaalivakuutusmaksuista neuvoteltaessa sekä
työ- ja sosiaalilainsäädäntöä hankkeissa.
Ymmärrän toki, että järjestörakenteemme mukaan
lukien keskusjärjestöjen olemassaolo ei perustu mihin-kään
olemassa olemaan lakiin. Meitä tarvitaan tasan
tarkkaan niin kauan kuin jäsenjärjestömme katsovat
toimintamme antavan niille riittävää lisäarvoa.
Liittokierros on täydessä vauhdissa ja useita neuvotte-lutuloksia
on syntynyt ja sopimuksia tehty. Uskon, että
tehdyt sopimukset määrittelevät varsin pitkälle myös
tulevien sopimusten tason.
Tällä kertaa keskusjärjestöt eivät istu siinä pöydässä,
jossa määritellään suomalaisen työn hinta. Se tapahtuu
toimialakohtaisissa liittoneuvotteluissa. Liittokierroksella
sovitaan rahallisesta kustannusraamista, joka pitää
sisällään erikseen hinnoiteltavat tekstikysymykset ja
varsinaisen palkankorotuksen. Uskon tälle kierrokselle
olevan ominaista, että halutaan palkankorotuksia monien
äärimaltillisten sopimusten jälkeen. Luotan liittojen
kokeneiden ja osaavien neuvottelijoiden ammattitaitoon ja
hallintojen harkintaan päätösten teossa.
Tämänkertainen kierros ei ole mielestäni perinteinen
liittokierros - vaikka liittokierros onkin. Kutsun käynnissä
olevaa eräänlaiseksi hybridiksi, sillä jokaiseen neuvottelu-pöytään
vaikuttaa tavalla tai toisella kilpailukykysopi-muksen
perintö. Lasken tähän perintöön kuuluvan kolme
asiaa: Vuosityöajan vastikkeeton 24 tunnin pidentäminen,
palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen - toisin sanoen
eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen - korottaminen
8 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
vuosina 2018 ja 2019. sekä perinnöistä raskain eli julkisen
sektorin kolmen vuoden määräaikainen lomarahojen
leikkaus kolmanneksella. joka kohdistuu erityisesti pieni-
ja keskipalkkaisiin naisiin.
On päivän selvää, että nyt, jos koskaan on palkankoro-tusten
aika. Taloutemme on aivan erilaisessa tilanteessa
kuin menneinä vuosina. Yksityisen elinkeinoelämän
yrityksillä ja julkiseen sektorin työnantajilla on varaa
palkankorotuksiin. Kaikki ennustelaitokset ovat kuluneen
vuoden aikana nostaneet kasvuennustettaan tämän ja ensi
vuoden osalta, mitä pidemmälle vuosi on edennyt. On
selvää, että jos asiaa työnantajalta kysyy, niin palkankoro-tuksiin
ei ole koskaan varaa.
Mielestäni toivottavaa olisi nyt saada aikaan sopimuk-sia,
jotka vahvistavat palkansaajan ostovoimaa, eivät
leikkaa pohjaa elpyneeltä talouskasvulta ja parantuneelta
työllisyydeltä, ylläpitävät Suomen ja suomalaisten kilpailu-kykyä
sekä tasapainottavat julkista taloutta.
Kannan erityisen suurta huolta henkilöstön jaksamises-ta
ja henkilöstöedustajien toimintaedellytyksistä. En voi
olla tässä yhteydessä mainitsematta, että STTK:n viime
kesänä hyväksymiin tämän neuvottelukierroksen yhteisiin
laatutavoitteisiin kuuluu muun muassa jaksamisen,
työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen sekä henkilös-töedustajien
aseman turvaaminen. Toivon kaikille
henkilöstöedustajille voimia ja jaksamista vaativassa
tehtävässänne.
Vanhan sanonnan mukaan ”Suomi on saari”. Se pitää
edelleen paikkansa. Ulkomaankaupastamme noin
80
prosenttia kulkee meritse. Se tarkoittaa, että tarvitsem-me
oman kansallisen Suomen lipun alla purjehtivan
kauppalaivaston. Se on välttämätöntä, jotta pystymme
hoitamaan välttämättömät merikuljetukset myös mahdol-lisina
kriisiaikoina.
Suomalainen merenkulku tarvitsee edelleen suomalaisia
merenkulkijoita. Tarvitsemme jatkossakin merenkulku-alan
laadukasta koulutusta ja tutkimusta. Ne ovat merkit-tävä
osa laajempaa suomalaista meriklusteria, johon
kuuluvat lisäksi muun muassa laivanrakennus, ympäristö-tietämys
ja arktinen osaaminen. Suomi on esimerkiksi
talvimerenkulun huippuosaaja koko maailmassa.
Suomalaisten merimiesten työpaikkojen turvaamiseksi
tarvitsemme Euroopan unionin hyväksymiä tukitoimia.
Tämä on välttämätöntä, jotta pystymme myös jatkossa
edes jotenkin kilpailemaan unionin alueen ulkopuolelta
tulevia kilpailijoita vastaan.
Merenkulun tuki on edelleen välttämätöntä – huolimat-ta
siihen kohdistuvasta arvostelusta. Maan hallituksen
asettama työryhmä tarkastelee parhaillaan nykyisiä
yritystukia – eikä merenkululle tuleva tuki jää tarkastelun
ulkopuolelle. Meidän kaikkien on vaikutettava siihen, että
merenkulku myös jatkossa kuuluu tuen piiriin.
Navigare necesse est, vivere non est necesse eli
purjehtiminen on välttämätöntä, elämä ei. •
Yhteistyössä on voimaa!
ANTTI PALOLA, STTK:N PUHEENJOHTAJA