LABQUALITY DAYS
Vuoden huipputapahtuma
helmikuisessa Helsingissä
TEKSTI: PIRJO LEVÄNEN JA HARRI LAITINEN Sydäntalven, tällä kertaa pikkupakkasen
34 Moodi 2/2018
ja kimmeltävän puhtaan valkoisen
lumen peittämä helmikuun
kongressi pureutui tapansa mukaan
ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin aiheisiin
laboratoriolääketieteen, kansainvälisen
ja uuden teeman - terveysteknologian alalla,
jossa vahvana liimapintana oli laatu.
Geeniteknologiasta robotiikkaan,
valokeilassa tekoäly ja biohakkerointi
Terveysteknologian ohjelmakokonaisuuden
luentotarjonnassa nähtiin ja kuultiin monia
huippuasiantuntijoiden kansainvälisiä esityksiä,
kuten perjantain avausluento Diagnostic
Pathways Münchenin yliopiston professori
Georg Hoff mannin pitämänä sekä suomalaisen
diagnostiikka-alan startup-osaajien parhaimmistoa,
kuten Blueprint Genetics -yrityksen
perustajajäsen Samuel Myllykankaan
esitys Geenitestauksesta.
Tämä ensimmäistä kertaa Labquality Days
-kongressissa esitelty ohjelmakokonaisuus sisälsi
tuhdin tietopaketin ilmassa leijuvista
asioista ja kysymyksistä, jotka koskevat lähitulevaisuuden
terveydenhuollon arkipäivää.
Tuoko robotiikka oikeasti helpotusta arkeen
vai onko se uhka? Tutkijatohtori Lina Van
Aerschot, kehittämispäällikkö Heta Kolanen
sekä monet muut huippuluennoitsijat vastasivat
näihin kysymyksiin kahden päivän aikana.
Uusi Watson Health Center toimii kohtaamispaikkana
kehitettäessä dataa hyödyntäviä,
kognitiivisia kyvykkyyksiä sekä keinoälyä
sisältäviä sovelluksia ja ratkaisuja terveydenhuollon
tarpeisiin. Watsonia kutsutaan
IBM:llä kognitiiviseksi tietokoneeksi, sillä sitä
opetetaan; se kerää inhimillisellä tavalla tietoa,
tekee johtopäätöksiä ja oppii niistä. Yksi
kongressin huippuhetkistä oli IBM Watsonia
ennennäkemättömästi valottava avausluento
IBM Watson – Shaping the Future of Healthcare,
jonka piti tanskalainen Henrik Gudbergsen
IBM Nordicilta.
Biohakkerointi niin ikään muuttaa toimialaa
lisääntyvällä vauhdilla. Biohakkerit itsensä
mittaamisen merkityksessä tutkivat ihmistä
teknologian keinoin saadakseen olennaista
tietoa terveydestä ja ominaisuuksista. Päämääränä
on tuntea itsensä niin hyvin, että oikeilla
elämäntavoilla voi jatkuvasti parantaa omaa
suoritustaan ja jopa estää sairauksia. Suomen
tunnetuin ja myös vuoden puhujana aiemmin
palkittu biohakkeri on Teemu Arina – joka lisäksi
on digitalisaation asiantuntija, teknologia
alan sarjayrittäjä ja tietokirjailija. Hän on
perehtynyt erityisesti digitaalisen liiketoiminnan,
sosiaalisen median, ihmisen ja koneen välisen
vuorovaikutuksen, verkko-oppimisen sekä
digitaalisen terveyden avainkysymyksiin.
Teemun mielestä uusi tapa jakaa ja tuottaa tietoa
muuttaa maailman. Miten mittaat itsestäsi
terveen biohakkeroinnin avulla? Teemu
vastasi tähän kaikkia kiinnostavaan kysymykseen
kongressin ylivoimaisesti eniten kiitosta
ja kehuja niittäneellä yhteisluennolla.
Luentokokonaisuuden hienoja aiheita oli
tukemassa myös aivan uusi terveysteknologian
ja diagnostiikka-alan Startup Village – ensimmäistä
kertaa Labquality Days -kongressissa!
Paikalla oli kutsuttuina vahvassa nousukiidossa
olevia nuoria yrityksiä, joita myös sijoittajat
olivat saapuneet tapaamaan ja kuuntelemaan.
Labqualityn työryhmä saikin paljon
rohkaisua sille, että konsepti oli onnistunut ja
tästä on hyvä jatkaa ja kehittää konseptia ensi
vuodelle.
Laatu, johtaminen ja työhyvinvointi
Viime vuosina erittäin suosituiksi nousseet
teemat laatu, johtaminen ja työhyvinvointi
olivat luonnollisesti mukana Labquality Daysin
ohjelmistossa. Organisaatiofuusio, miten
selviän tästä? Miten tulevaisuutta johdetaan?
Kärsitkö Supermiesefektistä – tunnistatko
uupumisen ajoissa? Mitä hyötyä on ulkoisista
auditoinneista? Jokainen törmää usein näihin
kysymyksiin terveydenhuollon arkityön keskellä.
Vastauksia etsittiin oman työnteon ja arjen
helpottamiseen Laadun ja johtamisen sessiossa
sekä Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen
sessiossa, joka jälleen kerran oli ennakkoilmoittautumisten
suosituin aihealue.
SOTE-paneeli uudistuksen äärellä
Suomen politiikan keskustelluin aihe – sote
uudistus – ei jätä ketään kylmäksi. Yle Uutisten
mukaan kansalaisten ykköstoive hallituksen
päähankkeelle on nykyistä parempi
pääsy sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Hanke on kuitenkin jo työstövaiheessa
saanut runsaasti kritiikkiä ja vakavia iskuja.
Esimerkiksi kuntaliiton toteuttamassa kansalaisten
nykyisiä terveyshyötyjä tutkineessa
Utilis Sanitas -hankkeessa kävi ilmi, että tulevan
lain mahdollistama potilaan vapaus valita
paras hoito eri tuottajien väliltä on kyseenalainen
niin kauan, kun potilas ei tiedä, mikä
hoidon laatu eri terveydenhuollon yksiköissä
on. Lain edellyttämä valinnanvapaus edellyttäisi
kansallisen terveyshyödyn seurantajärjestelmän
eli ns. laaturekisterin perustamista –
muutoin potilas joutuu valitsemaan parhaan
hoitopaikan sokkona. Toisaalta valinnanvapaus
vaatii toimiakseen myös isot järjestelmämuutokset,
koska uusien siirtymäaikojen pelätään
jäävän liian lyhyiksi.
Näistä ja monista muut kysymyksistä keskusteltiin
Labquality Days -kongressin toisena
päivänä järjestetyssä SOTE-paneelissa aiheella
”Nyt se tulee – vai tuleeko?”.
Paneelia moderoi Sydänliiton pääsihteeri,
entinen oikeusministeri ja kansanedustaja
Tuija Brax. Tuijan oma tieto-taito loi huikean
pohjustuksen panelisteille, joita paikalla olikin
useasta eri tulokulmasta. Uudistuksesta keskustelivat
Joni Aaltonen (Pihlajalinna), Timo
Aronkytö (Uudenmaan maakunta), Anu Niemi
(Siun Sote) sekä Madis Tiik (Sitra).
Laboratoriolääketieteen ohjelmalinja
suuntaa katseet edelleen
laaduntarkkailun uumeniin
Tämä kongressin kestokivijalka oli suunnattu
erityisesti laboratorioalan ammattilaisille ja
vieritutkimuksia tekeville osaajille, kuten esimerkiksi
bioanalyytikoille, kemisteille, laboratoriolääkäreille,
laboratoriohoitajille ja muille
alan asiantuntijoille. Ohjelma sisälsi raikkaan
katsauksen laboratoriodiagnostiikan nykytrendeihin.
Muun muassa EKG ja verisolujen
”ikivihreät” tunnistusseminaarit saivat tänäkin
vuonna runsaasti osanottajia, jotka harjoittelivat
ennen kongressia verkon kautta omaa
osaamistaan.
Jani Pirisen (HUS) pitämässä EKG:n tunnistusseminaarissa
käytiin läpi käytännön esimerkkien
avulla mm. rytmihäiriöt, eteis-kammiokatkokset,
haarakatkokset ja iskemialle sekä
sydäninfarktille tyypilliset löydökset. Tunnistusseminaari
on erinomainen täydennyskoulutus
kaikille, jotka rekisteröivät EKG:tä
työssään.
Tykslabin osastonylilääkäri Anri Tienhaara
järjesti perinteisen Verisolujen tunnistusseminaarin.
Tuttuun tapaan tunnistusseminaarin
kuvat julkaistiin etukäteen Labqualityn verkkosivuilla,
jossa kaikki voivat käydä tunnistamassa
soluja etukäteen. Yhteenveto arvioinneista
ja oikeat vastaukset käytiin läpi tunnistusseminaarissa.
Lisäksi kuultiin myös patologian laatuongelmien
tunnistusseminaari, jossa osastonylilääkäri
Heikki Aho ja sairaalasolubiologi
Minnamaija Lintunen TYKS Patologialta
olivat koonneet mielenkiintoisen esityksen
patologian laatuongelmista.
Aiheista Mycoplasma pneumoniae ja Chlamydia
pneumoniae Mirja Puolakkainen (HY
ja HUSLAB) pohti esityksessään, korvaako
nukleiinihaponosoitus serologian.
Laskotutkimus automaatioympäristössä
- HUSLABin osastoylilääkäri Timo Kouri
vertaili esityksessään modifi oituja tai vaihto