HUUMAUSAINEET
Nuorten huumeasenteet
huolettavat poliisia
TEKSTI: VIRPI EKHOLM
Kannabista pidetään turvallisempana
26 Moodi 2/2018
ja jopa terveellisempänä
päihteenä kuin alkoholia.
Vanhempi rikoskonstaapeli Ville
Savolainen toivoo asiallista ja
keskustelevaa huumevalistusta.
Nuoret suhtautuvat entistä myönteisemmin
huumausaineisiin, erityisesti
kannabikseen. Samaan aikaan
huumeiden saatavuus on helpottunut
internetin anonyymien vertaisverkkojen
kautta.
Kehitys huolestuttaa vanhempaa rikoskonstaapelia
Ville Savolaista, joka työskentelee
Helsingin poliisin huumerikostutkinnassa
ja kiertää myös kouluilla puhumassa nuorille
huumausaineiden vaaroista.
- Kyselyjen mukaan nuoret ovat aiempaa
vähemmän kiinnostuneita alkoholista, mutta
kannabista pidetään turvallisempana ja jopa
terveellisempänä päihteenä, Savolainen kertoo.
Terveellistä kannabis ei kuitenkaan ole: sen
pitkäaikainen käyttö heikentää muistia, haittaa
oppimiskykyä ja passivoi käyttäjäänsä. Pitkään
jatkunut käyttö voi altistaa myös ahdistus- ja
masennushäiriöille ja jopa psykoosille.
- Oman työni kautta näen, että kannabiksen
käyttö ei vie ketään elämässä eteenpäin. Se on
kuin ajaisi autoa käsijarru päällä: vauhti hidastuu
ja päämääriin pääseminen ei olekaan enää
varmaa, Savolainen vertaa.
Kannabiksen käytön alkuvaiheisiin kuuluu
aineeseen ”ihastuminen”, jolloin käyttäjä ei itse
havaitse käytön negatiivisia puolia. Läheiset
huomaavatkin ongelmat usein ennen kuin
käyttäjä itse. Kannabiksen käyttö saattaa myös
madaltaa kynnystä muidenkin aineiden kokeiluun.
- Osa käyttäjistä pysyy satunnaisina ”viihdekäyttäjinä”,
joilla huumausaineet liittyvät
vain viikonloppuihin ja juhlimiseen. Yleensä
huumeet aiheuttavat silti heillekin ongelmia
töissä, opinnoissa tai ihmissuhteissa, Savolainen
kiteyttää.
Huumerikosten määrä
on reippaassa kasvussa
Poliisihallituksen tilastojen mukaan huumerikosten
määrä on lisääntynyt Suomessa reippaasti
kymmenen vuoden aikana.
Kannabiksen käytön alkuvaiheisiin kuuluu aineeseen ”ihastuminen”. Läheiset huomaavatkin käytön aiheuttamat ongelmat usein
ennen kuin käyttäjä itse.
Kun vuonna 2008 Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos
paljastivat yhteensä noin 16 500 huumausainerikosta,
vuonna 2017 rikosten määrä
oli jo lähes 28 000.
Rikoskomisario Jari Nikonen Helsingin
poliisilaitoksen Ammattimaisen rikollisuuden
yksiköstä kertoo, että huumausainerikosten
selvittämiseen on panostettu viime vuosina.
Tämä voi selittää osaltaan ilmi tulleiden rikosten
määrän kasvua.
Poliisin arvion mukaan huumerikosten
määrän kasvu kertoo kuitenkin
myös huumeiden käytön
lisääntymisestä.
- Tätä johtopäätöstä tukevat
kyselytutkimukset huumeiden
käytöstä sekä THL:n
isoissa kaupungeissa tekemät
jätevesitutkimukset, Nikonen
huomauttaa.
Toisaalta käräjäoikeuksien
tilastoista näkyy, että huumerikosten
selvittäminen on
Vuonna 2008
paljastui yhteensä
noin 16 500
huumausainerikosta,
vuonna 2017
rikosten määrä
oli jo lähes 28 000.
aiempaa monimutkaisempaa.
Esimerkiksi Helsingissä
syyttämättä jättämisten määrät ovat lisääntyneet.
- Laajoissa rikoskokonaisuuksissa on usein
suuri määrä epäiltyjä tutkinnan alkuvaiheessa.
Tuomitsemiskynnys ei välttämättä kuitenkaan
ylity muiden kuin rikostapauksen päätekijöiden
tuomitsemiseen, Nikonen kertoo.
Metamfetamiinin käytössä
näkyy selvä kasvupiikki
Kannabis on käytetyin huumausaine niin Suomessa
kuin muuallakin Euroopassa. Kakkosena
tulee amfetamiini, jota käytetään Suomessa
keskimäärin muita Euroopan maita enemmän.
Viime vuosina poliisin takavarikoissa
on tavattu melko
paljon myös metamfetamiinia,
joka on amfetamiinin
voimakkaampi muoto.
Aivan oma suomalainen
ilmiönsä on opioidiriippuvaisten
korvaushoitolääke
buprenorfiini eli Subutex, jota
käytetään Suomessa laittomana
päihteenä. Muissa
maissa tällaista ilmiötä ei ole,
vaan päihteenä käytetään heroiinia.
- Subutex tulee Suomeen useimmiten ulkomailta
salakuljettajien mukana. Korvaushoidossa
metadoni on yleisempi, eikä sen päihdekäyttö
ole kovin tavallista, Jari Nikonen toteaa.
KUVA: HELSINGIN POLIISILAITOS