MIKSI STANDARDIT OVAT TÄRKEITÄ?
Suomen Standardisoimisliiton viestintäpäällikkö
Karina Vikman mukaan suomalaista
kilpailukykyä ja tehokkuutta kasvatetaan
myös standardien avulla. Vertailuna
mm. 37 % työn tuottavuuden kasvusta Britanniassa
on suoraan sidoksissa standardeihin.
Standardeja kannattaa hyödyntää
ja niihin kannattaa vaikuttaa. Parhaimmillaan
niistä saa yritykselleen kilpailutekijän.
Esimerkkinä Vikman nosti esille Ruotsin,
joka on aktiivinen standardisoija juuri terveydenhuollon
32 Moodi 2/2018
alalla. Eurooppalaisessa
standardisoinnissa Ruotsi on ottanut viime
vuosina vetovastuulleen esimerkiksi
juuri kyseessä olevan 15224-standardin,
vanhustenpalveluja koskevat standardit
sekä potilaskeskeisiä hoitopalveluja. Vikman
kysyikin, miksi Ruotsissa ollaan tällä
saralla Suomeen verrattuna huomattavasti
aktiivisempia?
nähdään ja koetaan terveyden kohentumisena.
Terveydentilan mittaaminen ei vain ole aivan
yksiselitteistä, koska laboratorio- ja kuvantamistulosten
lisäksi kyseessä ovat pitkälti potilaan
subjektiiviset tuntemukset.
Vielä tälläkin hetkellä Kuopion yliopistollinen
keskussairaala on Suomen ainoa 9001
-sertifi oitu julkisen sektorin sairaala.
Uuden standardin hyödyt
Labqualityn pääauditoija Merja Huikko on
uuteen 15224-standardiin erikoistunut asiantuntija
joka näkee, että mielikuvat laadunhallinnasta
ja laatustandardeista perustuvat osin
vääriin ennakko-odotuksiin.
- Monesti organisaatioissa ajatellaan auditointityön
olevan virheiden ja syyllisten etsintää,
joka vie muulta ”oikealta työltä aikaa”,
ja samalla puhutaan termeistä mitä kukaan ei
ymmärrä. Laatu on kuitenkin tapa, jolla työtä
tehdään, ja sen mittaaminen on johtamisen ja
työn ohjaamisen työkalu. Joten viime kädessä
laatutyö on aina asiakkaan tai potilaan etu,
Huikko painottaa.
Under the auspices of NFKK, IFCC and EFLM
Merja Huikon mukaan laadunhallinnan
periaatteita, joihin uusi standardi 15224 perustuu,
ovat asiakaskeskeisyys, johtajuus, osallisuus,
prosessimainen, toimintamalli, parantaminen,
näyttöön perustuva päätöksenteko sekä
suhteiden hallinta. Eli lyhyesti sanottuna kyseessä
on työn järkevöittäminen.
Huikko painottaa, kuinka laadunhallinta
lähtee aina organisaation tavoitteista.
- Erityisesti tässä standardissa kiinnitetään
huomiota kliinisiin prosesseihin, kun toimintoja
ja prosesseja hallinnoidaan, seurataan ja
kehitetään. Keskeisessä roolissa on asiakastyytyväisyys
sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden
parantaminen. Tuottavuus lisääntyy, sähläys
vähentyy ja työtyytyväisyys paranee. Ja kukapa
ei haluaisi, että toiminnan jatkuva parantaminen
tulee näkyväksi? Merja Huikko kysyy.
Kiinnostuitko
15224 –standardista?
Kysy lisää ja ota yhteyttä
www.labquality.fi
/www.labquality.fi
