2/2018 Moodi 23
HUUMAUSAINEET
Muuntohuumeet ja lainsäädäntö
ILKKA OJANPERÄ
on oikeuskemian professori
Helsingin yliopistossa
ja johtava asiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksessa.
ANNA-RIIKKA RUUTH
on kihlakunnansyyttäjä
Itä-Uudenmaan
syyttäjänvirastossa.
Uudet psykoaktiiviset aineet eli
muuntohuumeet ovat yhä useamman
käyttäjän ulottuvilla salatussa
verkossa tapahtuvan kaupankäynnin
johdosta. Suomeen on luotu
lainsäädäntö, jonka avulla muuntohuume voidaan
kansallisesti luokitella kuluttajamarkkinoilta
kielletyksi psykoaktiiviseksi aineeksi
(KKP-aine) tai varsinaiseksi huumausaineeksi.
Rikoslain perusteella määrätyt rangaistukset
ovat huumausaineiden osalta huomattavasti
ankarampia kuin KKP-aineiden kohdalla.
Aineiden luokittelu
Muuntohuumeet ovat sellaisia uusia psykoaktiivisia
aineita, jotka eivät vielä ole valvonnan
piirissä. Puhekielessä muuntohuume-nimitystä
käytetään yleisesti viimeisen kymmenen
vuoden aikana huumemarkkinoille ilmaantuneista
aineista riippumatta niiden valvonnallisesta
tilasta. Ensimmäinen merkittävä
muuntohuume oli metyleenidioksipyrovaleroni
(MDPV), joka ylitti uutiskynnyksen vuonna
2009 ja sai aikaan ”oman lain” huumausainelain
3 §:n muuttamisesta (595/2010). Tällöin
MDPV, kat-kasvit (Catha edulis), meskaliinia
sisältävät kaktuskasvit ja Psilosybe-sienet
luokiteltiin huumausaineiksi. Muuntohuumeiden
kasvaneen lukumäärän johdosta kävi selväksi,
että Suomessa tarvittiin kansallinen menettely
aineiden nopeaksi luokittelemiseksi.
Vuonna 2011 huumausainelain alaa laajennettiin
siten, että muuntohuumeita voitiin luokitella
huumausaineiksi kansallisella haittojen
arviointimenettelyllä (322/2011).
Nykyään muuntohuume voidaan luokitella
Suomessa kahden asetuksen perusteella, joko
kevyemmin kuluttajamarkkinoilta kielletyksi
psykoaktiiviseksi aineeksi (KKP-aineeksi) tai
raskaammin huumausaineeksi. KKP-aineeksi
luokiteltu muuntohuume lisätään valtioneuvoston
asetuksen kuluttajamarkkinoilta kielletyistä
psykoaktiivisista aineista (1130/2014)
Jatkuu seuraavalla sivulla
liitteeseen. KKP-aineiden valmistus, maahantuonti,
varastointi, myynnissä pitäminen ja
luovuttaminen on kiellettyä, mutta maahantuonti
ja varastointi sallitaan tutkimus- tai
teollista toimintaa varten.
Huumausaineeksi luokiteltu muuntohuume
lisätään valtioneuvoston asetuksen huumausaineina
pidettävistä aineista, valmisteista
ja kasveista (543/2008) liitteeseen. Huumausaineeksi
määritellyn aineen tuotanto, valmistus,
tuonti Suomen alueelle, vienti Suomen
alueelta, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa,
käsittely, hallussapito ja käyttö on kielletty.
Moottoriajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen,
mikäli hänen verestään voidaan
mitata huumausaineen vaikuttavaa ainetta
tai sen aineenvaihduntatuotetta.
Haitallisuuden arviointi
Muuntohuumeet ovat vaikutuksiltaan arvaamattomia,
koska niistä on vain vähän tutkimustietoa
ja suuri osa käytettävissä olevasta
tiedosta saadaan verkosta löytyneistä käyttäjäkokemuksista.
Kansallisessa luokittelussa
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
(Fimea) arvioi aineen haitallisuuden yhdessä
tullin, poliisin ja Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) kanssa ja tekee esityksen
aineen valvontaan ottamisesta joko KKP- tai
huumausaineena. Valtioneuvosto antaa sitten
asetuksen sosiaali- ja terveysministeriön esityksen
pohjalta. Kansallisen menettelyn lisäksi
varsinaiseksi huumausaineeksi luokitteleminen
voidaan tehdä myös EU:n tai YK:n toimesta,
jolloin aine muuttuu huumausaineeksi
kaikissa jäsenmaissa. Euroopan huumausaineiden
ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen
(EMCDDA) varhaisen varoituksen
järjestelmä (Early Warning System, EWS) on
tehokas ajantasainen väline muuntohuumeisiin
liittyvän tiedon keräämisessä jäsenmaiden
käyttöön ja EU-tason luokittelua varten.
Suomessa muuntohuumeet arvioidaan ja
nimetään asetuksiin yksitellen, mutta monessa
EU-maassa on käytössä aineryhmäkohtainen
eli geneerinen luokittelu, jossa valvontaan otetaan
jonkin molekyylirakenteen muunnelmia
ilman, että aineiden haittoja olisi yksitellen
tutkittu. Vaikka Suomen järjestelmä on selkeä,
sitä on myös arvosteltu asetusten liitteiden jatkuvan
päivitystarpeen takia. Kun KKP-aine
muutetaan huumausaineeksi, täytyy kumpikin
asetus uusia. Ratkaisuksi onkin esitetty, että
aineen huumaava käyttötarkoitus, kun aineella
ei ole muuta osoitettua käyttöä, olisi luokittelussa
ratkaiseva.
Muuntohuumeesta huumausaineeksi
Kuvassa on esitetty Suomessa viimeisen kahdeksan
vuoden aikana huumausaineluokituksen
saaneet uudet aineet. Vuosittaiset lukumäärät
on laskettu sosiaali- ja terveysministeriön
tiedotteista, mutta aineiden ryhmittely on kirjoittajien
tekemä.
Huumausaineiden käyttöön liittyy lähtökohtaisesti
yliannoksen aiheuttaman myrkytyksen
vaara, mahdollinen riippuvuuden ja toleranssin
kehittyminen sekä käytön lopettamisen
jälkeiset vieroitusoireet. Käytön aikana ja
sen jälkeen tapahtuu yleensä psykomotorisen
suorituskyvyn huononemista, mikä voi aiheuttaa
tapaturmia mm. työelämässä ja liikenteessä.
Stimulantit ovat dopamiinivaikutuksen
johdosta suuresti riippuvuutta aiheuttavia.
Suomessa vuosittain huumausaineiksi luokitellut uudet aineet. Lukumäärät on kerätty sosiaali- ja terveysministeriön
tiedotteista.
20
15
10
5
0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Lukumäärä
Vuosi
SƟmulanƫ Hallusinogeeni DissosiaƟivi
Kannabinoidi Bentsodiatsepiini Opioidi