On kevättalvi vuonna 1997. Olen valmistumassa toukokuussa
terveydenhoitajaksi Helsingin sairaanhoito-opistosta, viimeiseltä
vanhamuotoiselta opistotason kurssilta THYO94. Olen opiskellut
kolme pitkää vuotta, kahlannut harjoittelujaksoilla läpi lukuisia erilaisia
työyhteisöjä ja tutustunut terveydenhoitajan työmahdollisuuksiin eri
sektoreilla. Kauhukseni huomaan, että mikään paikka ei oikein tunnu
omalta. Tai sitten koen olevani liian nuori, siis 23-vuotias, ottaakseni
vastuuta äitiys- ja lastenneuvolatyöstä, kotisairaanhoidon asiakkaista tai
tekemään itsenäistä vastaanottoa terveysasemalla. Mihin minä oikeasti
sijoitun valmistuttuani? Mutta vielä minulla on yksi mahdollisuus, ässä hihassa, ja
lataan kaiken toivoni tuohon viimeiseen korttiin. Työterveyshuollon harjoittelujakso.
Työterveyshoitaja 3/21 33
Taitava työterveyden ammattilainen Aija Orädd
Koska harjoittelupaikkojen saaminen oli ollut haastavaa koko
opiskeluiden ajan, meitä kehotettiin etsimään itse itsellemme
harjoittelupaikkoja. Lähdin selvittelemään vaihtoehtoja, ja jotenkin
Etelä-Haagassa asuvalle sopi mukavasti paikallisjunasta poisjäänti
Pasilan asemalla ja kävely Medivire Pasilan työterveysasemalle.
Minut otettiin hyvin vastaan työyhteisöön, ja tuon harjoittelujakson
aikana innostukseni työterveyshoitajan työtä kohtaan heräsi. Sain
tutustua työterveyshoitajan työhön erittäin ammattitaitoisen ja
monilahjakkaan ohjaajani Aija Oräddin avulla. Hän myös kertoi
olevansa Työterveyshoitajaliiton paikallisosaston toiminnassa
mukana ja innosti kovasti minuakin miettimään työterveyshoitajan
uraa ja luottamustehtäviä liitossa. Pari vuotta valmistumisesta
kuitenkin vierähti, ennen kuin pääsin pätevöittävälle kurssille ja sitä
kautta työterveyshoitajauralle. Itsestäänselvää ei ollut 1990-luvun
jälkeen työllistyminen edes hoitoalalle. Päädyin kuitenkin Eiran
lääkäriaseman kautta työskentelemään Oräddin Aijan tiimiin
vuoden 2002 alusta alkaen. Jo pätevöidyttyäni olin liittynyt liittoon ja
ensimmäinen luottamustehtäväni oli paikallisosaston johtokunnan
jäsenyys. Olen ikuisesti kiitollinen Aijalle siitä, että hän innosti minut
ei pelkästään työterveyshoitajan uralle, vaan myös vaikuttamaan
liiton kautta työterveyshoitajien asemaan ja työterveyshuoltoon.
Hallitus- ja jaostyöskentelyn vahvat
naiset Tarvainen ja Rautjärvi
Minua houkuteltiin mukaan liiton hallitustyöskentelyyn, kun
liiton puheenjohtajana toimi Tarvaisen Birgitta. Pääsin mukaan
toimintaan, ikään kuin oppipojaksi, varajäsenen roolissa ja opin aina
niin asialliselta ja loistavalla huumorintajulla valitulta Tarvaiselta
paljon asioiden hoitamisesta hallituksessa ja sidosryhmien kanssa.
Teimme tuolloin 2000-luvun alussa yhdessä vuosien ajan myös
Työterveyshoitajalehteä. Muistan eräänkin seminaarireissun, kun
ajelimme yhdessä Birgitan kanssa takaisin kotiin Lahteen uuden
navigaattorini turvin. Ei tainnut olla suorin eikä nopein reitti valittuna,
mutta lopulta pääsimme perille. Eikä Tarvaisen huumori pettänyt
silloinkaan, vaikka olo ei taatusti mutkaisten hiekkatiepätkien
jälkeen ollut maailman paras. Birgitta opetti minulle sinnikkyyttä
ja viksua argumentointia. Yhteistyön tekeminen hänen kanssaan
oli helppoa, arvostavaa ja kunnioittavaa. Olit hieno esikuva minulle.
Rautjärven Leilaan tutustuin niin ikään hallituksessa ollessani.
Yhdessä teimme myös vuosien ajan Työterveyshoitajalehteä
Leilan toimiessa lehden päätoimittajana Tarvaisen siirryttyä
sivuun liiton puheenjohtajan ja päätoimittajan pesteistä. Leila
opetti minulle lehdenteon täsmällisyyttä ja kirjoittamisen
tarkkuutta: yhdessä taisimme nimittää meitä ikuisiksi
”pilkuvviilaajiksi”, sillä olimme molemmat kovin tarkkoja
kieliopillisista seikoista ja etenkin oikeinkirjoituksesta. Vielä
on meikäläisellä kuitenkin paljon opittavaa molemmista niistä.
Arvostan valtavasti jokaista lehden yli 40-vuotisen historian
aikana toiminutta päätoimittajaa. Tehtävä ei aina ole ollut
helppo, eikä kriittiseltäkään palautteelta ole välttynyt kukaan
meistä. Oman viisivuotisen päätoimittajaurani aikana olen
pyrkinyt kantamaan vastuuni, välillä jopa ylivastuullisesti
toimien. Parhaat opit lehden tekemisestä olen saanut
ehdottomasti Rautjärveltä ja haluan kiittää häntä siitä.
Taidan olla oman aikakauteni Rautjärvi, sillä olen rohkeasti
ja reippaasti kertomassa omia ajatuksiani eetteriin tilanteessa
kuin tilanteessa – ja mielipiteitä on riittänyt.
Yli 20-vuotiselle työterveyshoitajauralleni on mahtunut
monenlaisia työpaikkoja ja monenlaisia työtehtäviä. Haluan
kiittää kaikkia kanssani työskennelleitä ja teitä, jotka olette
työskennelleet minulle. Kun selasin kesällä sosiaalisen median
Facebook-tiliäni, huomasin että kavereissani on paljon
vuosikymmenten saatossa tutuksi tulleita kollegoita ympäri
Suomen. Pidän teitä kaikkia arvossa. Ja lopuksi haluan kiittää
vielä erikseen Eeva Himmasta. Haastattelin häntä viime
syksyn Työterveyshoitajalehteen ja haastattelun seurauksena
innostuin talviuinnista. Parasta, mitä minulle on koronaaikana
tapahtunut ovat aamuiset uinnit avannossa – Vaasan
Pingviinien jäsenenä!
Aurinkoista syksyn jatkoa teille kaikille arjen sankareille
ja kollegoilleni,
Terhi Vesiluoma
päätoimittaja