viikossa ja sama määrä unen laatunsa
heikoksi. Kyselyyn vastasi noin 100
linja-auton-, taksin- ja raideliikenteen
kuljettajaa. Joka kolmas koki olonsa
usein alakuloiseksi ja oli huolissaan
jaksamisestaan.
Uniapneaa sairastaa ainakin 28 %
ammattikuljettajista, ehkä jopa 40 %
(Huhta ym. 2021). “Uniapneaa todetaan
aiempaa enemmän, mutta osittain
sen yleistymistä selittää tietoisuuden
lisääntyminen”, pohtii Renvall ja jatkaa:
“Nykyään uniapneaa osataan epäillä ja
tutkia aiempaa useammin.”
Jaksaminen puheeksi
jokaisella vastaanotolla
Vuorotyö haastaa fyysistä terveyttä sekä
psyykkistä hyvinvointia ( Järnefelt ym.
2018, Partonen 2020). Vastaanotolla
arvioidaan lisäksi vireystilaa ja eri
sairauksien vaikutuksia jaksamiseen ja
Tässä työssä tulee olla herkkyyttä
kuunnella juuri kyseisen kuljettajan
tilannetta ja riittävän varhain.
työkykyyn ( Järnefelt & Hublin 2018).
“Suurin osa kuljettajista voi hyvin.
Vastaanotolla vireystila ja siihen liittyen
väsymys nousevat monesti keskusteluun”,
Renvall kertoo.
Ajolupatarkastuksessa STOPBang
kyselyllä kartoitetaan uniapnean
ennakkotodennäköisyyttä ja Epworthin
uneliaisuusasteikolla (ESS) kuljettajan
omaa arviota torkahtamisensa
todennäköisyydestä (Traficom 2021).
“Vaikka kyselyjen perusteella ei olisi
syytä huoleen, on tärkeä kysyä kuljettajan
omaa kokemusta vireystilastaan,”
Renvall muistuttaa. Jos huoli herää,
kuljettaja ohjataan työterveyslääkärille
jatkotutkimustarpeen arvioon ( Järnefelt
ym. 2018).
Elintapaohjaus
uniterveyden tukemisessa
Hyvän vireystilan ylläpito on yksi
ajoterveysvaatimuksista (Traficom
2021). Unenhuolto sekä syömis- ja
liikkumiskäyttäytyminen ovat merkittäviä
keinoja vireystilan parantamiseen
(Duodecim 2020, Partonen 2020).
Vuorotyö ja kuljettajan työympäristö
kuitenkin haastavat terveellisten
elintapojen ylläpitoa (Härmä ym.
2017, Hatakka ym. 2020) esimerkiksi
ateriarytmin ja eväiden säilyttämisen
osalta.
Renvall kertoo, että “Yleisimmin
vastaanotolla keskustellaan riittävästä
unesta ja palautumisesta – yksilölliset
lähtökohdat huomioiden.” Tervo
on samaa mieltä ja antaa esimerkin:
“Ylipainoinen kuljettaja kamppailee
usein myös väsymyksen kanssa. Tällöin
ravitsemus- ja liikuntaohjeet pätevät
sekä painonpudotukseen että unen
parantamiseen.”
Uneen ja jaksamiseen liittyen Renvall
nostaa kuljettajien kanssa keskusteluun
myös alkoholin: “Alkoholi rikkoo unta,
heikentää vireyttä ja keskittymiskykyä.”
Tervo miettii, että “Toisinaan alkoholista
keskustellessa voi toimia jopa provosoiva
keskustelunavaus. Harkitusti käytettynä
se pysäyttää kuljettajan miettimään
muutosta.”
Helsingin kaupungin työterveyshoitajat Eija Renvall ja Jarmo Tervo
kohtaavat työssään Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL)
metron- ja raitiovaununkuljettajia.
30 Työterveyshoitaja 3/21
"